Mikä tekee hyvästä työpaikasta hyvän?

Teknologian kehitys, globaalisaatio ja erilaiset toimintaympäristön muutokset myllertävät tällä hetkellä ennennäkemättömällä tavalla yrityksiä eri toimialoilla. Muutoksiin vastaaminen ja niihin sopeutuminen vaativat yrityksiltä isoja ponnisteluja sekä uudenlaisten toimintamallien suunnittelua. Mutta miten nämä muutokset heijastelevat yrityksen tärkeimpään voimavaraan, eli työntekijöihin ja miten ne vaikuttavat työn johtamiseen ja työkulttuurin kehittymiseen?

Miten millenniaaleja tulisi johtaa?

Vaikeasti johdettava, epälojaali, keskittymiskyvytön ja kärsimätön. Näin tyypillisesti kuvaillaan työelämän nuorinta sukupolvea, vuosina 1980–2000 syntyneitä millenniaaleja. Työelämän uusimpien tulokkaiden määrä on kasvanut työpaikoilla 150 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jo nyt puolet työvoimasta koostuu millenniaaleista. Millenniaalien arvot, uskomukset ja asenteet niin työtä kuin muuta elämää kohtaan poikkeavat aiemmista sukupolvista, minkä takia heidän johtaminen on … More Miten millenniaaleja tulisi johtaa?

Vieraskynä: Kolme keinoa yrittäjän onnellisuuden sekä yrityksen tuloksen maksimointiin

Me suomalaiset olemme tulevaisuus-orientoitunut kansa. Sama pätee suurimpaan osaan pohjoisella pallonpuoliskolla asuvista kansoista – itse asiassa mitä pohjoisempana ihminen asuu, sitä todennäköisemmin ihminen katsoo huomiseen. Itse uskon sen johtuvan vähintään osittain säästä: edellisillä vuosisadoilla talveen on pitänyt varautua hyvissä ajoin, jotta ruoka ja polttopuut riittävät kevääseen.

Uudet tilat ja tavat vastaavat uusiin tarpeisiin

Muistan elävästi, kuinka muutamia vuosia sitten luin lehdestä eriskummallisen uutisen Suomesta: mies kuoli työpaikallaan, eikä kukaan huomannut mitään kahteen päivään. Olin silloin Italiassa töissä ja uutinen nosti aikamoisen keskustelun: millainen kansa suomalaiset ovatkaan, kun he eivät edes huomaa, jos joku kuolee vieressä. Huomiotta ehkä jäi, että mies oli työskentellyt omassa huoneessaan, eikä häntä ollut saanut … More Uudet tilat ja tavat vastaavat uusiin tarpeisiin

Työterveyshuolto tukee yrityksen kilpailukykyä

Työnantajilla on tällä hetkellä valtava tarve parantaa työntekijöidensä työkykyä. Työyhteisön hyvinvointi on keskeinen tekijä sekä tuottavan liiketoiminnan että kansantalouden kannalta – kuormittavathan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat tekemättömän työn kustannukset niin työnantajaa kuin valtionkassaa. Suomessa nämä kustannukset vastaavat noin 7 prosenttia palkoista, mikä tarkoittaa käytännössä yli 2900 euroa per henkilötyövuosi (Työkykyjohtamisen benchmark-hanke, 2012).