Miten millenniaaleja tulisi johtaa?

Vaikeasti johdettava, epälojaali, keskittymiskyvytön ja kärsimätön. Näin tyypillisesti kuvaillaan työelämän nuorinta sukupolvea, vuosina 1980–2000 syntyneitä millenniaaleja. Työelämän uusimpien tulokkaiden määrä on kasvanut työpaikoilla 150 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana ja jo nyt puolet työvoimasta koostuu millenniaaleista. Millenniaalien arvot, uskomukset ja asenteet niin työtä kuin muuta elämää kohtaan poikkeavat aiemmista sukupolvista, minkä takia heidän johtaminen on usein koettu mahdottomaksi tehtäväksi – sitouttamisesta puhumattakaan. Jos sukupolvesta lähes 40 prosenttia näkee jo ensimmäisenä työpäivänä vaihtavansa työpaikkaa seuraavan kahden vuoden sisällä, niin miten yritykset voivat ylipäätään turvata rekrytoinnin kannattavuuden?

Millenniaalien työpaikkasurffaus eli työpaikasta toiseen vaihtaminen johtaa väistämättä rekrytointikustannusten nousuun ja työnantajien väliseen kilpailuun osaavan työvoiman sitouttamiseksi. Tämä korostuu entisestään aikakaudella, jolloin työn kompleksisuus kasvaa ja työpaikkojen kilpailuttaminen helpottuu. Lisäksi seuraavan 15 vuoden aikana Suomen työvoima tulee laskemaan yli 4 prosenttia huolimatta eläkeiän nostosta. Eri arvioiden mukaan työvoiman tarve tulee puolestaan kasvamaan huolimatta automaatiosta ja tekoälyn kehittymisestä, mikäli valtiot haluavat turvata nykyisen BKT:n ja tuottavuuden kasvun2. Osaavan työvoiman puute tulee olemaan suurinta korkeasti koulutettujen osalta, ja jatkossa voittajia ovat ne organisaatiot, joissa ihmiset haluavat työskennellä.

Kun työmarkkinat ovat kääntyneet ylösalaisin, tulee työnantajien miettiä, millä keinoin he houkuttelevat ja sitouttavat henkilöstön organisaatioon. Koska kilpailu etenkin avainpelaajista on kovaa, headhunterit kirjaimellisesti metsästävät tämän päivän tekijöitä. Palkka on varmasti oiva motivaattori joillekin, mutta tutkimusten mukaan se on yhä heikompi keino sitouttaa tai saada edes kandidaattien huomio. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa lääkäreiden houkuttelu syrjäseuduille. YLE uutisoi huhtikuussa 2019, kuinka Kainuussa lääkärivaje on Suomen suurin eikä edes 7 000 euron terveyskeskuslääkärin keskipalkka riitä houkuttelemaan osaajia Kainuuseen 3. Kuten Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoi: ”Nuorta, joka haluaa asua Punavuoren hipsterikuplassa, ei saa lihakoukulla raahaamallakaan maaseudulle”. Palkka on muuttunut ikään kuin hygieniatekijäksi, jonka on pakko olla riittävä, mutta työpaikkaan jäädään tai sieltä lähdetään usein aivan muista syistä.

Nämä syyt ovat jokaiselle työntekijälle yksilölliset, mutta tietyt teemat ja tekijät nousivat esille tekemässämme tutkimuksessa, joka esitellään kirjassa Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa (2020 Atena). Tutkimuksen mukaan millenniaaleille tärkeimpiä tekijöitä työssä ovat oikeudenmukaisuus, onnistumisen kokemukset, mieluisa työyhteisö, hyvä esimies sekä mielekkäät työtehtävät. Esimiehessä taas tärkeintä on luottamus hänen ja työntekijän välillä, reiluus ja tasapuolisuus, tavoitteiden ja odotusten selkeä kommunikointi, työntekijän hyvinvoinnista huolehtiminen sekä arvostuksen osoittaminen. 4

Tyytyväisyydellä esimieheen oli selkeä korrelaatio siihen, kuinka tyytyväisiä oltiin työhön. 60 prosenttia työssäkäyvistä millenniaaleista, jotka antoivat esimiehelleen arvosanan 1 (=erittäin huono), antoivat työlleen arvosanan 1 tai 2. Mutta 81 prosenttia työssäkäyvistä millenniaaleista, jotka antoivat esimiehelleen arvosanan 5 (=erinomainen), antoivat työlleen arvosanan 4 tai 5. Tällä oli myös suora korrelaatio sen kanssa, kuinka kauan millenniaalit näkivät työskentelevänsä yrityksessä. Siinä, missä yli kaksi kolmannesta millenniaalista, jotka antoivat työlleen arvosanan 1 tai 2, näkivät vaihtavansa työtä kahden vuoden sisällä jopa 30% millenniaaleista, jotka antoivat työlleen arvosanan 5, näkivät työskentelevänsä yrityksessä yli 10 vuotta! 4

Taulukko 1. Millenniaalien antama arvosana työlle (1–5), kun he ovat arvioineet esimiehensä asteikolla 1–5.

Millenniaalien asettamiin tarpeisiin vastaaminen vaatii johtamiselta yhä vuorovaikutteisempaa otetta ja yksilöllistä lähestymistapaa. Johtaminen ei ole tästä näkökulmasta kuitenkaan mitään rakettitiedettä eikä yrityksen tarvitse olla Facebook tai Google tarjotakseen erinomaisen työntekijäkokemuksen. Esimerkiksi työpaikka-arvosteluja keräävän Glassdoorin parhaimpien työpaikkojen listauksessa neljäntenä on 70-vuotta vanha perinteinen hampurilaisketju In-N-Out, joka tunnetaan työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtivista esimiehistä, hyvästä työyhteisöstä sekä etenemis- ja kehittymismahdollisuuksista. Samalla listalla Google on sijalla 11 ja Facebook sijalla 23. Lopulta kyse onkin uusien näkökulmien, arvojen ja tarpeiden tunnistamisesta ja hyväksymisestä. Lisäksi pitkälle päästään palaamalla ihmisyyden perusasioihin, eli yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen ihmisenä. Ensimmäinen vinkki, jonka annamme millenniaalien johtamisen kanssa kamppaileville esimiehille on, että kysy mitä työntekijä toivoo ja kaipaa johtamiselta. Jotta voisimme johtaa yksilöllisesti, jatkuva ja laadukas vuorovaikutus tulee jatkossa olemaan yhä tärkeämpi työkalu esimiehen päivittäisessä työssä.

Nuorilla on korkeita odotuksia työlle ja johtamiselle eikä siinä ole mitään väärää. Tyhmäähän olisi olla odottamatta hyvää. Eikä niitä odotuksia tule tulkita epärealistisiksi vain sen takia, etteivät ne vielä täyty tai koska maailma ei vielä ole sellainen.
– Jari Hakanen, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori kirjassa Hyvät, pahat ja millenniaalit


Kuka?

Kuva Riikka Kantinkoski

Atte Mellanen

Senior Consultant ja
kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa kirjoittaja
atte.mellanen@fi.ey.com
040 5521636

 

 


1 Kingl, A. 2015. Gen Y Paradigms of Work & Leadership keynote at 5th Annual European HR Directors Business Summit. Video. https://youtu.be/lesK4IjJaLo.
2 Strack, R. 2014. The surprising workforce crisis of 2030 — and how to start solving it now. Video.  https://www.youtube.com/watch?v=ux1GxExRUUY&t=184s.
3 Kähkönen, S. 2019. Kainuussa on Suomen suurin lääkärivaje – edes 7 000 euron palkka ei houkuttele lääkäreitä terveyskeskuksiin. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-10717835.
4 Mellanen, A. & Mellanen, K. 2020. Hyvät, pahat ja millenniaalit – miten meitä tulisi johtaa. Atena. 368s.