Herää yritysjohtaja! Ihmisoikeudet kuuluvat myös sinun työpöydällesi

Maanantaina 24.9. julkaistiin Ykkösketju-kampanja, jonka tarkoituksena on ajaa Suomeen ihmisoikeuksia koskeva yritysvastuulaki. Laki velvoittaisi yrityksiä välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Yritysvastuulain tarkka sisältö on vielä pimennon peitossa, mutta tiettyjä asioita voimme tässä vaiheessa jo siitä olettaa.


Human Rights Due Diligence, eli Suomessa nyt kutsuttu huolellisuusvelvoite puhuu ihmisoikeusvaikutuksista. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että yritys tunnistaa, välttää ja vähentää negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksiaan. YK:n periaatteet määrittelevät ja ohjeistavat tätä varten tarpeelliset prosessit. Kysymys ei siis ole enää siitä, mitä yritys tietää toimintansa todellisista ihmisoikeusvaikutuksista, vaan siitä, mitä sen vastuullisena toimijana olisi pitänyt tietää.

Ykkösketju hakee ohjeistuksen huolellisuusvelvoitteen sisältöön YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevista ohjaavista periaatteista. Nämä periaatteet ovat merkityksellisiä ja ovat luoneet pohjan ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteelle siinä merkityksessä kun sen ymmärrämme. YK:n periaatteet ovat kuitenkin olleet täysin vapaaehtoisia yrityksille.

Useissa Euroopan maissa on jo lähdetty viemään eteenpäin ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Euroopassa nousseissa laeissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä, kuten ajatus huolellisuusvelvoitteesta ihmisoikeuksiin liittyen. Kansallisista laeista osa, kuten Ranskan kansallinen lainsäädäntö, keskittyy huolellisuusvelvoitteeseen, jossa yritys selvittää ihmisoikeusvaikutuksiaan liittyen kaikkiin ihmisoikeuksiin. Ranskan laki on kuitenkin koskenut vain tietyn kokoisia yrityksiä perustuen työntekijöiden määrään tai liikevaihtoon. Toisaalta taas, esimerkiksi mahdollinen Hollannin laki, vaatii huolellisuusvelvoitetta kaikilta, mutta vain lapsityövoiman osalta.

Tuleeko Suomeen pakottava laki?

Jo julkaistussa väitöskirjassani tutkin yritysten vastuuta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tämän vastuun muuttumista oikeudelliseksi velvoitteeksi. Erityisesti tutkin huolellisuusvelvoitetta YK:n periaatteissa sekä kansallisessa lainsäädännössä. Väitöskirjassa loin pohjaa teorialle, jonka mukaan pisaravaikutuksen mukaisesti länsimaissa leviää paikallisia ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen liittyviä lakeja ja vähitellen syntyy tärkeitä markkina-alueita, joissa toimiakseen yritysten täytyy noudattaa jonkinlaista ihmisoikeusvastuuta. Tämä oli tietysti akateemista pohdintaa, mutta kesäkuun väitöksen jälkeen monen valtion aikeet tällaisia lakeja kohti ovat edenneet.

Tulee Suomeen laki tai ei, muutos on jo tapahtunut. Ihmisoikeudet eivät voi olla enää vain vastuullisuusjohtajan agendalle putoava tehtäväkenttä. Ihmisoikeuksien ei tulisi enää olla irrallaan yrityksen liiketoiminnasta tai liitetty ajatukseen yritykseen hyväntekeväisyydestä. Yrityksen ihmisoikeusvaikutukset nimittäin syntyvät nimenomaan yrityksen liiketoiminnan seurauksena ja ovat osa kaikkea mitä yritys tekee. Ne ovat osa toimintaa henkilöstöhallinnossa, hankinnassa ja ostoissa. Mikäli Suomeen saataisiin lakimuutos aikaan, ihmisoikeudet tulisivat olemaan myös lakiasianjohtajan compliance-kysymys.

Mitä nyt?

Oletteko te tehneet ihmisoikeusvaikutusarvioinnin? Onko teillä ihmisoikeuspolitiikka? Onko teillä valituskanava ja pohdittuja korjaavia toimenpiteitä?

Totuus on, että aika jolloin yritykset pystyivät toimimaan miettimättä ihmisoikeuksia, on pian ohi. Se on hieno asia, sillä kaikki meistä voivat varmasti olla samaa mieltä siitä, että yritystoiminnan tulisi edistää maailman kehitystä parempaan suuntaan. Suurin osa, elleivät kaikki yritykset, haluavat olla loukkaamatta ihmisoikeuksia ja toivottavasti pohtivat tässä vaiheessa jo ihmisoikeusriskejään. Tiedon puute ei enää kelpaa toiminnan esteeksi. Yritysten on otettava vastuu ja näyttää se myös toiminnassaan. Tämä luo täysin uudenlaisia paineita yrityksille, joissa vastuu toiminnan organisoinnista on yrityksen hallituksella ja ylimmällä johdolla.

Tämä ei tarkoita, etteikö yritysten johdon tulisi keskittyä olennaiseen eli liikevoiton tavoittelemiseen. Huolellisuusvelvoitteen voi täyttää vaarantamatta yrityksen pääasiallista tehtävää eli tuloksen tekemistä. Realistisesti kuitenkin huolellisuusvelvoitteen täyttäminen ainakin alkuvaiheessa vaatii investointeja prosessien luomiseksi ja ennen kaikkea ajatusmallien muuttamista organisaatiossa.

Monet yritykset noudattavat toiminnassaan jo nyt ihmisoikeusperiaatteita. Eettinen velvoite ei toteudu kuitenkaan kaikkien yritysten kohdalla – lakimuutos toisi yrityksille eettisen velvoitteen lisäksi nyt myös juridisen velvoitteen toteuttaa liiketoimintaa tietoisena omista ihmisoikeusvaikutuksistaan. Näihin juhliin ei kukaan halua tulla myöhässä, ja kohta niissä voi olla jo pakko olla mukana. Nyt on siis hyvä aika aloittaa ihmisoikeusvaikutusten pohdinta yrityksissä, johtotasolla asti.

Lia Heasman

Lue myös aiemmat blogit human rights due diligence -aiheesta!
Yrityskaupat ja ihmisoikeudet – mitä yritysten huomioitava? 
Koskeeko Human Rights Due Diligence myös meidän yritystämme?

 


EY - Lia Heasman

Lia Heasmanemail

Lia Heasman työskentelee Climate Change and Sustainability Services -tiimissä managerina ja konsultoi yrityksiä ihmisoikeuskysymyksissä. Viime kesänä Lia väitteli oikeustieteen tohtoriksi. Hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyi ylikansallisten yritysten ihmisoikeusvelvoitteisiin.