Edessä sukupolvenvaihdos: mitkä ovat lahjaveron huojennusmahdollisuudet?

Sukupolvenvaihdos on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoisia tapoja ovat esimerkiksi osakekauppa, lahjoitus, lahjanluonteinen kauppa sekä lahjoituksen ja tuotto-oikeuden pidätyksen yhdistelmä. Toteuttamistavan valintaan vaikuttavat muun muassa osapuolien taloudellinen tilanne (ostajan maksukyky ja luopujan taloudellinen tilanne) sekä eri vaihtoehtojen veroseuraamukset. Iina Kuvaja jatkaa EY:n blogisarjaa sukupolvenvaihdokseen liittyvistä veroaiheista.


Tuloverolaissa (TVL) ja perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) on omat säännöksensä sukupolvenvaihdokseen liittyvistä verohuojennuksista. Tässä blogikirjoituksessa pureudutaan nimenomaan lahjaverohuojennukseen eli jatkajan näkökulmaan vastikkeettomissa tai alihintaisissa luovutuksissa. Kirjoitus on laadittu osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksen näkökulmasta, mutta lahjaverohuojennus soveltuu osakeyhtiöiden lisäksi myös muihin yhtiömuotoihin tietyin edellytyksin.

Lahjaverohuojennus
Vaihdosta suunnittelevan on hyvä huomioida, että luovutetuista osakkeista muodostuu lahjaveronalainen etu, jos osakkeista sovittu kauppahinta on enintään 75 % osakkeiden käyvästä arvosta. Sen sijaan, jos alihintaisen luovutuksen taustalla on esimerkiksi työntekijän palkitseminen tai korvaus tehdystä työstä, saatu etu (käypä hinta – alihinta) on tällöin lahjan sijaan tuloverotuksessa verotettavaa tuloa.

Lähtökohtaisesti lahjaveron perusteena on omaisuuden käypä arvo. Yritysomaisuuden osalta on kuitenkin olemassa mahdollisuuksia huojentaa lahjaveroa. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaan lahjana tai lahjanluonteisella kaupalla saaduista osakkeista maksettava lahjavero voidaan jättää panematta maksuun joko kokonaan tai osittain.

Osittaisen huojennuksen edellytyksenä on, että
1. veronalaiseen saantoon sisältyy yritys tai sen osa, ja
2. luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saadussa yrityksessä, ja
3. huojennettavan veron määrä on yli 850 euroa.

Täyden huojennuksen saaminen edellyttää, että
1. luovutuksen kohteena on yritys tai sen osa, ja
2. luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa saamassaan yrityksessä, ja
3. luovutuksensaaja maksaa vastiketta yli 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta.

Huojennusta silmällä pitäen lue lisäksi tarkemmin täältä, miten yritys määritellään ja mitä pidetään yrityksen osana sekä miten jatkaa yritystoimintaa.

Huojennettu lahjavero

Jos lahjaverohuojennuksen edellytykset täyttyvät, maksuunpannaan lahjaveroa niin sanotusta sukupolvenvaihdosarvosta (SPV-arvo). Osakkeen SPV-arvo on yleensä 40 prosenttia yhtiön vertailuarvosta, joka on määritelty verotuksen nettovarallisuuden perusteella. Jos yhtiön toiminnassa tai omaisuudessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tilinpäätöksen jälkeen, voidaan vertailuarvoa oikaista vastaamaan todellista varallisuustilannetta. Usein sukupolvenvaihdosta suunnittelevat kompastuvat siihen ajatukseen, että lahjavero maksuunpantaisiin yrityksen käyvästä arvosta ja sukupolvenvaihdoksen kanssa ei sen vuoksi edetä, vaikka kaikki huojennuksen edellytykset täyttyisivät. Sukupolvenvaihdoksen veroseuraamukset kannattaakin laskea asiantuntijan kanssa, jotta verojen määrät tulisi luotettavasti arvioitua päätöksenteon tueksi.

Jos huojennuksen edellytykset täyttyvät ja maksuunpantava lahjavero on vähintään 1 700 euroa, voi lahjaverolle hakea vielä lisäksi korotonta maksuaikaa. Vuosittaisen maksuerän määrä on oltava vähintään 850 euroa ja maksuaika enintään 10 vuotta. Vaatimus lahjaveron huojentamisesta ja maksuajan pidentämisestä tulee tehdä lahjaveroilmoituksen yhteydessä.

Miten varmistan huojennuksen?

Pikakertauksena check-list sukupolvenvaihdoksen toteuttamista varten:

– Onko yritys elinkeinotoimintaa harjoittava yhtiö, joka harjoittaa aktiivista yritystoimintaa? Osakeyhtiöillä tieto elinkeinotoiminnan harjoittamisesta näkyy verotuspäätöksellä.
– Muodostavatko osakkeet vähintään 10 % osuuden yhtiön ulkona olevista osakkeista?
– Tullaanko jatkaja valitsemaan hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai toimitusjohtajaksi?

Tarkat veroseuraamukset ja vahvistuksen huojennuksen soveltumisesta saa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla. Näin jokainen järjestelyn osapuoli saa varmuuden järjestelyn kulusta ja veroseuraamuksista etukäteen, rahoituksen tarve voidaan luotettavasti kartoittaa, eikä ikäviä yllätyksiä tule jälkikäteen.

Iina Kuvaja

Sukupolvenvaihdosteemainen kirjoitussarjamme jatkuu. Ensimmäisen osan, Ensiaskeleet sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi, voit lukea täältä. Seuraavana aiheena ovat luopujan näkökulmasta tarkastellen sukupolvenvaihdokseen liittyvät tuloverohuojennukset.


EY - Iina Kuvaja

Iina Kuvajaemail

Iina Kuvaja on aloittanut EY:n veropalveluissa joulukuussa 2014. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Kysy Iinalta lisää sukupolvenvaihdokseen liittyen: iina.kuvaja@fi.ey.com.



Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s