Viekö Suomen yksityisyydensuoja yritysten mahdollisuudet selvittää väärinkäytöksiä ja korruptiota?

Miten korruptiota tai muita taloudellisia väärinkäytöksiä selvitetään yrityksissä? Mitä haasteita selvityksiin liittyy suhteessa yrityksen varainkäytön valvonnan vaatimuksiin ja hyvään hallintotapaan – entä yksityisyyden suojaan? Voidaanko Suomessa korruptio- tai väärinkäytöstapaukset selvittää yhtä tehokkaasti kuin muissa maissa?


Olen ”Forensic Accounting” -ammattilaisena ollut mukana tutkimassa paljon erilaisia compliance eli vaatimustenmukaisuuteen liittyviä väärinkäytösepäilyjä yrityksissä. Suuren yleisön mielikuva lienee, että taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyvissä selvityksissä tyypillisesti kirjanpitoaineisto antaa kattavimman kuvan korruptiosta. Käytännön kokemukseni kuitenkin on, että kirjaukset ja niihin liittyvät tositteet antavat aniharvoin riittävän kuvan.

Asioiden selvittämiseksi tarvitaan siksi ehdottomasti myös muita tietolähteitä. Tiedonhankinnassa data-analytiikka ja ns. e-discovery ovat oivallisia työkaluja ja hyviä aloitustoimenpiteitä. Varsinaista selvyyttä asioiden laitaan tuovat tyypillisesti kuitenkin muunlainen dokumentaatio: sopimukset, sähköpostit ja muu kirjeenvaihto, kirjanpidon tositteet, pöytäkirjat, muistiot sekä haastattelemalla saatu suullinen tieto. On ehkä hieman yllättävääkin, että tärkeimpänä tietolähteenä väärinkäytösepäilyjen selvittämisessä on tänä päivänä edelleen sähköpostikirjeenvaihdon läpikäynti. Sen hyödyntäminen tutkimustietona ei vaan ole täysin ongelmatonta. Ainakaan meillä Suomessa.

Suomessa yksityisyydensuoja ja kirjanpitolaki ristiriidassa – ilmainen suoja lainrikkojalle?

Yksityisyyden suoja sähköisen viestinnän (vaikkapa sähköpostin) osalta eroaa Suomessa muusta maailmasta. Esimerkiksi USA:ssa ja monissa muissa maissa pidetään yrityksen luonnollisena oikeutena käydä läpi yrityksen oman sähköpostijärjestelmän kautta työntekijöiden tekemää kirjeenvaihtoa. Tämä kirjeenvaihto on jopa osa yrityksille pakollista ”Corporate Records and Communications” -kokonaisuutta, joka on arkistoitava. Sen sijaan Suomessa työntekijän työsähköpostien kirjeenvaihdon läpikäynti on lainsäädännön kautta tehty äärimmäisen vaikeaksi, koska se kuluu Laki yksityisyydensuojasta työelämässä -säädöksen alle. Ruotsissakin työnantajan mahdollisuudet käydä läpi työntekijän sähköpostiviestintää ei ole käytännössä rajattu kuten Suomessa.

Korruption tai väärinkäytösten selvittämisen näkökulmasta asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Suomen kirjanpitolaissa on vaatimus liikekirjeenvaihdon säilyttämisestä. Itselleni herää mieleen kysymys, onko meillä käyty keskustelua siitä, mitä tämä vaatimus käytännössä tarkoittaa? Pitääkö yrityksen säilyttää sähköpostikirjeenvaihtoa, joka antaa lisätietoa vaikkapa kirjanpitoon tehdystä kirjauksesta – esimerkiksi suoritteen luonteesta tai tarkoituksesta? Ja toimitaanko yrityksissä näin? Voiko työntekijän viesti olla yksityisyyden suojan piirissä ja ovatko laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja kirjanpitolaki ristiriidassa toistensa kanssa? Normaalitilanteessa näitä kysymyksiä ei joudu pohtimaan. Ne konkretisoituvat, kun jotain on jo sattunut ja korruptiota tai vastuukysymyksiä selvitellään.

Mitä yritys tai sen hallitus voi tehdä?

Lainsäädännön ristiriitaisuuden vuoksi yrityksen on parhaimmalla tahdollaankaan hyvin hankala selvittää epäiltyä väärinkäytöstä silloin, kun siihen on sotkeutunut Suomen lainsäädännön alaisia työntekijöitä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden epäselvyyksiä on yleensä jonkun verran helpompi selvittää.

Mikäpä sitten on osakeyhtiön hallituksen jäsenten vastuu tilanteessa, jossa ilmenee, että yhtiön varoja on käytetty epäilyttävällä tavalla, mutta todisteita väärinkäytöksistä ei ole eikä saatavilla oleva dokumentaatio selvennä mitä on tapahtunut?
Painaako yksityisyyden suoja enemmän kuin hallituksen vastuu kirjanpitolain dokumentaatiovaatimusten täyttymisestä ja osakeyhtiölain vaatimus varojen ja omaisuuden huolellisesta hoitamisesta? Mitkä ovat osakkeenomistajien odotukset?
Yritysten suomalaistyöntekijöiden osalta tilanne on vähintäänkin epäselvä ja yrityksen johdon tai hallituksen kannalta hankala. Väärinkäytösten selvittäminen on myös yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennaista.

Ellei Suomessa lainsäätäjä lähde pohtimaan yksityisyydensuojan roolia ja tarkoitusta suhteessa sen tämänhetkisen käytännön toteutukseen Suomessa, väittäisin, että odotettavissa on suomalaisen hallintotavan ja muun maailman hallintotapojen hankalia yhteentörmäystilanteita.

Markus Nylund


EY - Markus Nylund

Markus Nylundemail

Markus Nylund vastaa EY:n Suomen Forensic Accounting (Fraud Investigation & Dispute Services) -ryhmän toiminnasta. Markuksella on yli 20 vuoden kokemus erilaisista selvitystöistä ja asiantuntijatodistamisesta erilaisissa kaupallisissa riidoissa.


 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s