Näillä vinkeillä selätät NFI-raportoinnin haasteet

Yli 500 henkeä työllistävissä yleisen edun kannalta merkittävissä (PIE) yrityksissä on käsillä raportoinnin kannalta mielenkiintoiset hetket: niiden on julkaistava ensimmäiset ei-taloudellisen tiedon NFI-raporttinsa. Ensimmäisiä raportteja on odotettavissa lähiviikkoina. Haasteita raportoinnissa aiheuttavat todennäköisesti riskienhallinnan kuvaus vastuullisuuden näkökulmasta, relevantin ja oikea-aikaisen datan saaminen raportteihin sekä tiedon varmistaminen ja hallituksen kommenttikierrokset. Mitä yritys voi tehdä selättääkseen haasteet?


NFI-raportoinnin ideana on kertoa yritystä koskevaa olennaista tietoa ympäristöasioista, sosiaalisista seikoista, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä lahjonnan torjunnasta. Näistä aiheista on kerrottava yrityksen toiminnan kannalta relevantisti sekä esitettävä dataa numeromuodossa. Lisäksi selvitykseen tulee liittää kuvaus yrityksen liiketoimintalogiikasta sekä vastuullisuuteen liittyvästä riskienhallinnasta.

Kuvaa liiketoiminnan riskit lukijaystävällisesti, hyödynnä riskienhallinnan ammattilaiset

NFI-riskien kuvaamisessa on huomioitava yrityksen toimintaan liittyvät liiketoimintariskit. Raportissa kannattaa kertoa, miten esim. energian hinta, uusiutuvan energian saatavuus, ilmastoregulaatiot, ihmisoikeuksien kunnioittaminen toimitusketjussa sekä rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskit yhteistyökumppaneiden keskuudessa vaikuttavat liiketoimintaan? Konkreettiset toimintaohjelmat riskienhallinnassa auttavat lukijaa saamaan kuvan siitä, mikä on yrityksen tekemä panostus aiheeseen. Onko esimerkiksi compliance-ohjelmaan satsattu missä määrin? Kuinka paljon työtä tehdään henkilöstön hyvinvoinnin eteen?

Haasteena on tietysti aiheiden yhdistäminen. Silti monissa yhtiöissä on kattavat riskienhallintajärjestelmät, joissa tieto on muodossa tai toisessa jo käsitelty. Neuvoisinkin raporttien laatijoita ottamaan mukaan prosessiin riskienhallinnan ammattilaiset ja täydentämään riskikarttoja tarvittaessa relevanttien yritysvastuuriskien näkökulmasta.

Aloita ajoissa!

Monet yritykset kokevat NFI-raportin julkistamisen aikataulun haasteelliseksi, koska yritysvastuuraportti on tyypillisesti julkaistu vasta myöhemmin. Kuitenkin useissa yrityksissä on tavoitteena saada relevantit tiedot kasaan nopeammassa tulosjulkistusten ja toimintakertomuksen aikataulussa. Tiedot pitäisi siis saada kasaan nopeammin – ja vielä tarkastettua tehokkaasti, jotta julkistettava tieto on varmasti oikein.

Tässä näkisin, että yritysten kannattaa ottaa prosessista kiinni jo syksyllä ja miettiä kaikki mittarit valmiiksi laskentasääntöjen, laskentarajojen sekä hyväksymisprosessin kannalta. Esimerkiksi energia- ja CO2-tiedot kannattaa kerätä ajoissa valmiiksi kahdelta edeltävältä vuodelta, päivittää ajoissa syksyn aikana uusimmat päästökertoimet ja tarvittaessa laskea 11 kk mitattua tietoa raportointivuodelta ja esittää mahdollisimman tarkka arviolaskenta joulukuulta. Tällä tavoin saadaan pullonkaulat pois prosessista ja myös tiedon tarkastamiselle jää aikaa. En näkisi suurena puutteena sitä, että joulukuun osalta pitäydytään arviossa, kunhan tämä ilmoitetaan selvästi raportointiperiaatteissa ja tiedon oikaisemiselle myöhemmin on selvä prosessi tiedossa.

”Onhan kaikki meille relevantti mukana ja varmasti oikein laskettu ja esitetty”

Hallituksilla on nyt myös edessään uusi paperi allekirjoitettavaksi. Monet hallitustyössä kokemusta kartuttaneet kyllä osaavat ottaa kantaa NFI-asioihin, mutta tarvitsevat aikaa raporttiin tutustumiseksi.

Veikkaisin, että hallitukset tulevat esittämään lisää vaatimuksia tiedon varmuutta ja olennaisen tiedon täsmällisyyttä koskien. Siksi vahva kontrolliympäristö tietojen keräämiseksi on tärkeää. On hyvä muistaa prosessien määrittelyt, dokumentoinnit, vastuut sekä sisäinen että ulkoinen varmennusprosessi. Ulkoisen varmennuksen toteuttaminen tuleekin varmasti vielä nykyisestä yleistymään. Suomessahan tilintarkastaja lain mukaan varmistaa, että tiedot on annettu ja että ne eivät ole ristiriidassa tilinpäätöksen kanssa tai sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Kyseinen tarkistus ei kuitenkaan ole tässä tarkoittamani syvällisempi tietojen varmennus. Suomessa varmennus on tällä hetkellä vapaaehtoinen.

NFI-tiedot on hyvä nähdä kahtena eri kokonaisuutena: On staattista tietoa liiketoiminnasta, riskeistä sekä toimintatapojen kuvausta. Toisena komponenttina on dynaaminen tieto raportointivuoden mittareiden sisältönä sekä relevanttina vertailutietona. Staattinen tieto ja mittareiden kuvaukset on hyvä pyöräyttää hallituksen kokouksessa hyvissä ajoin jo syksyllä, esimerkiksi samaan aikaan CG-tietojen (corporate governance) päivittämisen kanssa. Tietojen keruun valmistuttua hallitus hyväksyy päättyneen vuoden mittarit ja tarvittaessa kuulee sisäisiä ja ulkoisia varmentajia asiaa tarkemmin ymmärtääkseen. Samalla tavallahan menetellään taloudellisen tiedon kanssa.
Jään innolla odottamaan minkälaisia erilaisia NFI raportteja kevät tuo tullessaan. Tästä kierroksesta kun selvitään, on Suomessa varmasti parempi kuva siitä, mitä aiheita yritysten tulisi jatkossa erityisesti kehittää raportoinnissaan.


EY - Jani AleniusJani Alenius

email

Jani Alenius (KTM, laskentaekonomi) johtaa EY:n yritysvastuupalveluja Suomessa. Hänellä on 15 vuoden kokemus liiketoiminnasta, yritysvastuusta, konsultoinnista ja varmentamisesta.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s