Joukkorahoituksen verotuksellisia haasteita

Uusi joukkorahoituslaki selkiyttää joukkorahoituksen pelisääntöjä. Verotuksen osalta joukkorahoitus on kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö eikä verolainsäädännössä ole erikseen joukkorahoitusta koskevia säännöksiä. Verotuksellisiin kysymyksiin joudutaan hakemaan vastauksia nykyisestä verolainsäädännöstä ja tämän vuoksi tilanteet saattavat olla mutkikkaita.


Joukkorahoituslain mukaista lainamuotoista joukkorahoitusta antavan, kotimaisen ja yleisesti verovelvollisen sijoittajan – olkoon sitten kyse oikeus- tai yksityishenkilöstä – lainasaamiselle maksettava korko on veronalaista tuloa, riippumatta siitä sovelletaanko sijoittajan verotuksessa tuloverolakia (TVL) vai elinkeinoverolakia (EVL). Lainamuotoiseen joukkorahoitukseen, kuten joukkorahoitukseen yleensä, sisältyy normaalia korkeampi riski eikä lainasaamisen menetys ole harvinaista.

Lainasaamisen menetyksen verokohtelu voi yllättää
Lainasaamisen menetyksen vähennyskelpoisuuteen verotuksessa liittyvät kysymykset voivat helposti yllättää sijoittajan. Elinkeinoverolain mukaan verotettavan oikeushenkilön, jonka lainasaaminen lukeutuu rahoitusomaisuuteen, lainasaamisten menetyksen verovähennyskelpoisuus edellyttää saamisen menetyksen lopullisuutta. Sijoittajalla ja verottajalla saattaa olla hyvinkin erilainen tulkinta siitä, koska saatavan menetys on muodostunut lopulliseksi. Tämä vaikuttaa oleellisesti siihen, koska menetys katsotaan vähennyskelpoiseksi.

Tuloverolain mukaan verotettavalle sijoittajalle saattaa lainasaamisen menetyksen verokohtelussa tulla vieläkin suurempia yllätyksiä, sillä TVL ei sisällä erinäistä säännöstä menetysten vähennyskelpoisuudesta. Vaikka korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2014:21 laajamittaista rahan lainaamista harjoittaneelle luonnolliselle henkilölle lainasaamisen menetys katsottiin vähennyskelpoiseksi TVL:n mukaan, sisältyy lainasaamisen menetyksen vähennyskelpoisuuteen tuloverolain mukaan verotettavien osalta edelleen merkittävää epävarmuutta ja jokaista tapausta tulee tarkastella erikseen.

Verotuksen selvittäminen ennen joukkorahoitukseen sijoittamista kannattaa
Sijoitusmuotoisella joukkorahoituksella tarkoitetaan joukkorahoituslain mukaan: ”oman tai vieraan pääoman ehtoista sijoitusta, rahoitusvälinettä tai muuta kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua arvopaperia koskevassa merkintä- tai sijoitussopimuksessa taikka niihin rinnastettavassa sopimuksessa määritellyn suuruisen omistus- tai velkaosuuden taikka muun vastikkeellisen osuuden hankkimiseksi, tarjoamiseksi tai välittämiseksi joukkorahoituksen saajasta”.

Kuten huomataan, sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen määritelmä laissa on vaikeaselkoinen. Sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen mukaan lähtevän sijoittajan onkin syytä ennen sijoituksen tekemistä selvittää tarkasti onko kyseessä oman vai vieraan pääoman ehtoinen sijoitus, koska näitä koskevat verotusperiaatteet eroavat toisistaan. Kun kyseessä on oman pääoman ehtoinen sijoitus, sijoittaja saa mahdollisen arvopaperin arvonnousun hyväkseen osakkeen myydessään ja lisäksi sijoittaja voi saada osakeomistuksen perusteella osinkoa.

  • Luonnollisen henkilön saamaan osingon veronalaisuuteen ja tulolajiin vaikuttaa se, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta yhtiöstä vai muusta yhtiöstä.
    Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle pääomatuloa siten, että osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.
  • Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon siten, että 8 % tuottoa matemaattiselle arvolle vastaavaa osuutta pidetään pääomatulo-osuutena ja ylimenevää osuutta ansiotulo-osuutena. Pääomatulo-osuudesta on veronalaista 25 prosenttia ja verovapaata 75 prosenttia saajakohtaisesti 150 000 euroon asti. Ansiotulo-osuus on 75 prosenttia veronalaista ja 25 prosenttia verovapaata.
  • Yhteisöjen saamat osingot ovat taas pääosin verovapaita. Poikkeukset tästä pääsäännöstä koskevat EU:n ulkopuolelta saatuja osinkoja, sijoitusomaisuusosinkoja ja listaamattoman yhtiön listatusta yhtiöstä saamia osinkoja.

Entä kun voittoa tuli – tai kaikki meni
Kun sijoittaja luovuttaa arvopaperit, voi hänelle syntyä luovutusvoittoa, jos arvopaperin luovutushinta ylittää arvopaperin merkintähinnan. Luovutusvoitto on lähtökohtaisesti luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa. Osakeyhtiön tai osuuskunnan saamat osakkeiden luovutushinnat ovat veronalaista tuloa, elleivät osakkeet kuulu yhtiön tai osuuskunnan käyttöomaisuuteen ja täytä EVL:ssa mainittuja verovapauden edellytyksiä.

Myös sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa sijoittajan tulee varautua mahdolliseen sijoituksen menettämiseen. Vähennyskelpoisena arvopaperin menetyksenä pidetään osakkeista, merkintäoikeuksista, optiovelkakirjalainoista, optiotodistuksista sekä joukkovelkakirjalainoista syntyneitä menetyksiä, jotka ovat aiheutuneet TVL:n mukaan verotettavalle yksityishenkilölle. Tällainen arvopaperin arvonmenetys saadaan vähentää, jos sitä voidaan konkurssin tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi pitää lopullisena. EVL-tulolähteen osakkeiden menetysten vähennyskelpoisuuteen vaikuttaa se, mihin omaisuuslajiin osakkeet kuuluvat.

Joukkorahoituksesta saatavan mahdollisen voiton tai toisaalta mahdollisen menetyksen verokohtelussa on huomattavia eroja riippuen siitä, onko saajana osakeyhtiö vai yksityishenkilö ja mistä joukkorahoituksen muodosta on kyse. Sen lisäksi, että sijoittajan joukkorahoituslain mukaisten sijoitusten verokohtelussa voi olla tulkinnanvaraisuutta, sisältyy muun muassa joukkorahoitettua luottoa saaneen yrityksen ja joukkorahoitusta välittävän palveluntarjoajan suhteeseen verotuksellisesti mielenkiintoisia haasteita. Yksi näistä haasteista on kysymys siitä kumpi, luottoa saanut yritys vai palveluntarjoaja, on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ja antamaan Verohallinnolle kausi- ja vuosi-ilmoituksen välittäjän välittämästä luoton korosta.

Lue myös liikejuristimme Jannica Bouchtin  bloggaus: Uusi joukkorahoituslaki luo yrityksille parempia rahoitusmahdollisuuksia. (Julkaistu 19.1.2017)


EY - Harri PetterssonHarri Pettersson

email

Yritysverotuksen senior manager Harri Pettersson on työskennellyt EY:llä reilut kuusi vuotta erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten verotoimeksiantojen parissa. Harri on lisäksi erikoistunut omistajayrittäjien verotukseen, mukaanlukien sukupolvenvaihdokset sekä maa- ja metsätalousverotuksen kysymykset.


EY - Olavi TuomiOlavi Tuomi

email

Veropalveluiden senior advisor Olavi Tuomi toimii EY:llä tuloverotuksen asiantuntijana. Olavin yritysverotuksen toimeksiantojen kirjo kattaa pk-yritysten sukupolvenvaihdokset, rajat ylittävät rakenne- ja omistusjärjestelyt, pörssiyhtiöiden verokonsultoinnin sekä varainsiirtoverotuksen. Olavin erityisosaaminen liittyy kiinteistörahastojen verosuunnitteluun ja -raportointiin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s