Uusi joukkorahoituslaki luo yrityksille parempia rahoitusmahdollisuuksia

Finanssikriisin vanavedessä pankit ovat tiukentaneet yrityksiä koskevia rahoitusehtojaan, mikä luonnollisesti heikentää erityisesti pienten ja uusien yritysten edellytyksiä kasvuun. Syyskuun 2016 alusta tuli voimaan uusi joukkorahoituslaki, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia saada vaihtoehtoista rahoitusta perinteisen pankkimaailman ulkopuolelta.


Joukkorahoituksella tarkoitetaan tapaa, jolla muun muassa yritykset voivat kerätä varoja toiminnalleen avoimen yleisölle kohdistetun tiedustelun kautta. Joukkorahoituksen tausta-ajatuksena on ”pienistä puroista syntyy suuri joki”, eli tarpeellinen rahoitussumma pyritään saavuttamaan keräämällä varoja useilta rahoittajilta siten, että yksittäiseltä rahoittajalta saadaan ainoastaan pieni summa.

Uusi joukkorahoituslaki (734/2016), soveltuu sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen, kun yritys tai muu toimija laskee liikkeelle osakkeita, velkakirjoja tai rahoitusvälineen, sekä lainamuotoiseen joukkorahoitukseen, joka tarkoittaa rahan lainaamista yleisöltä useimmiten korolla. Jotta kyseessä olisi laissa tarkoitettu joukkorahoitus, edellytetään, että rahoitusta haetaan käyttäen apuna joukkorahoituksen välittäjää, kuten esim. palvelualustaa. Laki ei siten sovellu tilanteisiin, joissa osakeyhtiö itse ja ilman joukkorahoituksen välittäjää kerää pääomaa suuntaamalla osakeannin yleisölle. Sen kaltaisiin tilanteisiin soveltuvat osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain säännökset.

Uusi laki selventää viranomaisvalvontaa ja parantaa sijoittajansuojaa

On syytä huomioida, että uusi laki koskee vain joukkorahoitusta, jota hyödynnetään elinkeinotoiminnan rahoitukseen. Muut joukkorahoitusmuodot, kuten esim. lahjoituspohjainen joukkorahoitus ja lainananto yksityishenkilöiden välillä, jäävät siten lain soveltamisalan ulkopuolelle. Joukkorahoituksen saaja ei voi myöskään olla luonnollinen henkilö tai pörssiyhtiö. Tämä ei kuitenkaan edellytä, että elinkeinonharjoittajan tulisi olla oikeushenkilö, sillä myös toiminimi riittää.
Tämän lisäksi joukkorahoituksen saaja ei saa olla asetettu konkurssiin tai olla missään muussakaan insolvenssimenettelyssä. Yrityssaneerausmenettely ei kuitenkaan muodosta estettä joukkorahoituksen hankkimiselle edellyttäen, että rahoitusta tarjoavat saavat riittävästi informaatiota rahoituksen saajan olosuhteista ja niihin liittyvistä riskeistä.

Lain tavoitteena on selventää joukkorahoituksen valvontaan liittyvää viranomaisvastuuta ja parantaa sijoittajansuojaa. Uudella lailla halutaan lisäksi laajentaa rahoitusmarkkinoita mahdollistamalla useampia sijoitusvaihtoehtoja, joissa on mahdollisuus tuottoon, mutta myös riski on tavallista suurempi. Useimmat uuden lain säännöksistä liittyvät niihin vaatimuksiin ja säännöksiin, jotka koskevat joukkorahoituksen välittäjää.

Sijoittajansuojan turvaamiseksi joukkorahoituksen saajalla on myös tiedonantovelvollisuus rahoituksen tarjoajia kohtaan. Saajan tulee nimittäin huolehtia, että olosuhteista, jotka vaikuttavat saajan (esim. yrityksen) arvoon tai takaisinmaksukykyyn, annetaan sijoittajille oikeat ja riittävät tiedot. Tiedonantovelvollisuutta ja sen laajuutta tarkennettiin valtiovarainministeriön asetuksessa, joka astui voimaan 15.12.2016. Asetuksen nojalla joukkorahoitushankkeen perustietoasiakirjan tulee olla sekä sisällöltään että rakenteeltaan määrämuotoinen. Tällä pyritään helpottamaan eri sijoituskohteiden vertailua ja selkeyttämään joukkorahoitusta hakevaan tahoon ja kyseiseen sijoitukseen liittyviä riskejä.

Hyvä uutinen joka tapauksessa on, että joukkorahoituksen saajan arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus julkistaa esite ei tule sovellettavaksi, jos arvopapereita tarjotaan Suomessa yhteensä alle 5 miljoonan euron vastikkeella 12 kuukauden aikana. Tämä on suuri helpotus pienille ja uusille yrityksille, joissa esitteen laatiminen ja julkaiseminen usein lohkaisevat suuren osan resursseista ja myös rajoittavat mahdollisuutta laajempaan pääoman ottoon kasvun ja kehityksen luomiseksi.

Nähtäväksi jää, onko uudella lailla toivottu vaikutus. Hyödyntävätkö yritykset ja sijoittajat mahdollisuutta, jonka selvempi säännöstö luo kasvun ja kehityksen vauhdittamiseksi? Todennäköisesti laki johtaa siihen, että perustetaan useita palvelualustoja tarjoamaan joukkorahoituksen välityspalveluita. Joukkorahoituksen toteuttamisessa tai siihen osallistumisessa onkin huolehdittava siitä, että yhteistyötä tehdään luotettavan ja hyvämaineisen välittäjän kanssa.

Artikkeli on julkaistu ruotsinkielisenä Företagsnyckeln-lehden numerossa 3/2016.
Artikeln har publicerats på svenska i Företagsnyckeln 3/2016.

Lue myös veroasiantuntijoidemme Harri Petterssonin ja Olavi Tuomen bloggaus: Joukkorahoituksen verotuksellisia haasteita. (Julkaistu 30.1.2017)


EY - Jannica BouchtJannica Boucht

email

EY:n lakipalveluiden Senior Legal Counsel Jannica Bouchtilla on vankka kokemus etenkin yhtiö- ja sopimusoikeudellisista järjestelyistä, mutta myös muista liikejuridiikan osa-alueista. Kansainvälisellä rahoitusalalla compliance-toiminnossa toimineena juristina Jannica on kartuttanut käytännön kokemusta myös sijoitusalan ja eri sijoitustuotteiden sääntelystä.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s