Muuttuiko yrityksesi tuotteen arvonlisäverokäsittely digitalisoinnin yhteydessä?

EY Yrityselämän 360° - Venäjä, New Reality

Useilla toimialoilla haetaan uutta kasvua ja laajennetaan liiketoimintaa digitalisaation avulla. Mitä muutos tarkoittaa arvonlisäverotuksen näkökulmasta? Välttämättä digitalisointi ei muuta mitään ja tuotteen arvonlisäverokäsittely voi pysyä edelleen samana, mutta entä jos ei pysykään? Ei riitä, että tuotekehitystä tai uutta liiketoimintamallia pohditaan pelkästään teknisten innovaatioiden tai esimerkiksi asiakkaan tarveratkaisujen kautta. Onnistuneeseen digisiirtymään tarvitaan myös arvonlisäverotuksen osaamista.


  • Huomataanko ajoissa, että yrityksen tuotemyynti on muuttunut esim. arvonlisäverottomasta myynnistä arvonlisäverolliseksi myynniksi?
  • Entä jos aiempi tavaramyynti tuleekin jatkossa käsitellä palveluna tai päinvastoin ja myynnin verotusmaa muuttuu samalla kun tuotteen luonne muuttui?
  • Onko yritys huomaamatta muun kuin Suomen arvonlisäverojärjestelmän piirissä?

Pelkästään Suomessa myytyjen palveluiden ja tavaroiden myynnissä voi tapahtua merkittäviä arvonlisäverokäsittelyyn vaikuttavia muutoksia, jos yrityksen tuotteen sisältöä muutetaan. Otetaan esimerkiksi erilaiset rahoitus- tai vakuutuspalvelut. Arvonlisäverolain mukaan rahoitus- ja vakuutuspalveluksi katsottavat myynnit ovat arvonlisäverottomia. Jos tuotteen sisältöä muutetaan siten, että palvelu ei enää täytäkään verottomuuden edellytyksiä, myyntihintaan tulisi jatkossa lisätä 24 %:n arvonlisävero. Toiminnan muuttuminen digitalisoinnin myötä edellyttää siis myös hinnoittelun ja laskutuksen tarkastelemista.

Uusien digitalisaation myötä syntyvien palvelujen arvonlisäverokäsittely

Useilla toimialoilla laite- tai projektitoimitusten oheen kehitellään erilaisia jälkimarkkinapalveluita kuten huolto- ja kunnossapitopalveluita tai digipalveluita, jotka esim. ennakoivat tulevaa huollon tarvetta kunnonvalvonnan ja ohjauksen muodossa ja lähettävät tietoa huolto- tai varaosatarpeista. Jos suomalaisten yritysten asiakkailleen myymät ja huolto- ja kunnossapitopalvelun kohteena olevat tuotantolaitokset sijaitsevat ulkomailla, arvonlisäverotuksessa joudutaan miettimään sitä onko huolto- ja valvontapalvelujen osalta kyse kiinteistöön kohdistuvasta palvelusta, ja joudutaanko tällöin rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön sijaintimaassa.

Uudet ominaisuudet laitteissa eivät välttämättä enää tarkoita uusien fyysisten lisäosien myyntiä ja kuljetusta asiakkaalle, vaan asiakas voi ottaa uudet ominaisuudet käyttöön esimerkiksi aktivoimalla sähköpostitse saamansa koodin. Tällöin tulee pohtia onko kyse erillisestä palvelun myynnistä ja tuleeko lisäpalvelu laskuttaa noudattaen palvelukaupan sääntöjä.

Aina ei ole selvää mikä on sähköistä palvelumyyntiä arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Tästä on hyvä esimerkki vuoden 2015 alussa voimaan tulleet pelisäännöt sähköisten palveluiden myynneistä kuluttajille toiseen EU-maahan. Uusien sääntöjen mukaan sähköisiä palveluita ovat esim. pelien, ohjelmistojen tai kuvien, kirjoitusten ja tietojen toimittaminen ja tietokantojen antaminen käyttöön (esim. mainospalkit verkkosivustolle tai -sivulle). Nämä myynnit tulee laskuttaa kuluttajaostajan maan arvonlisäverolla. Jos taas kyse on kuluttajille myydyistä muista palveluista kuten tietojen luovutus, jota ei ole automatisoitu, tai mainospalvelusta lehdissä, noudatetaankin eri myyntimaasääntöä ja suomalaisen myyjän laskutus tulee tapahtua Suomen verolla.

Onko toimintamallin muutoksella vaikutusta tuotteiden jakeluun?

Se, että asiakkaat voivat tilata tavaroita myös Internetin kautta, ei muuta tavaran myynnin luonnetta palveluksi. Kyse on edelleen tavaran myynnistä, jonka verotusmaan ratkaisee tavaran ”liike” eli mistä itse tavaran kuljetus alkaa. Suomen sisällä tapahtuneet tavaratoimitukset tulee edelleen laskuttaa Suomen arvonlisäverolla. Jatkossakin Suomesta toiseen EU-maahan yritysasiakkaalle kuljetettavien tavaroiden arvonlisäverokäsittely voi olla lähtömaassa arvonlisäverotonta yhteisömyyntiä tai kuluttajille postimyyntinä myytyjen tavaroiden myynti tulee laskuttaa edelleen Suomen arvonlisäverolla. Mikäli tavaramyynnit kuluttajille ylittävät ns. kaukomyynnin raja-arvot toisessa EU-maassa, suomalaisen myyjän tulee rekisteröityä tässä maassa arvonlisäverovelvolliseksi ja laskuttaa asiakastaan paikallisella arvonlisäverolla.

Onkin tärkeää tarkastella onko yrityksen tavaroiden toimitusketju Internetin hyödyntämisen myötä muuttunut. Toimitetaanko nykyään tavarat suurelta osin itse jo suoraan kuluttaja-asiakkaille toisiin maihin eli tavaroiden toimitusketjussa ei olisikaan enää mukana esim. paikallista jakeluporrasta. Tällöin tavaroiden myynti toisille elinkeinonharjoittajille (esim. paikallisille jakelijoille) olisikin muuttunut suoraksi myynniksi kuluttajille. Tällöin tulee tarkasteltavaksi myös se, mistä tuotteet kuluttajille toimitetaan.

Tulevaisuudessa myös erilaiset 3D-tulostukset yleistyvät. Mikäli tulostus tehdään täysin asiakkaan materiaaleista, ratkaistavaksi tulee, onko kyse enää tavaran myynnistä. Tavaran ja palvelun myyntien arvonlisäverotuksen myyntimaasäännöt eroavat toisistaan, joten myyjän tulisi selvittää myykö se tavaraa vai palvelua.

Lopuksi

Kuten edellä käy ilmi, digitalisaatio muuttaa perinteisiä tapoja toimia. Tällöin arvonlisäverotuksen näkökulmasta myytyjen tuotteiden luonne voi muuttua tavarasta palveluksi sekä syntyy myös kokonaan uusia palveluja. Myös tuotteiden jakelukanavien muutokset saattavat aiheuttaa myyntien arvonlisäverokäsittelyyn muutoksia ja rekisteröintivelvoitteita toisiin maihin. Aina kun yrityksessä tapahtuu muutoksia liiketoiminnassa tai tuotekehittelyn myötä syntyy jotain uutta, on syytä tarkastella mitä vaikutusta näillä muutoksilla mahdollisesti on arvonlisäverokäsittelyihin. Näin osataan hinnoitella tuotteet oikein sekä vältetään turhat jälkiverotusriskit. Lisäksi varmistutaan siitä, että yrityksen toimintojen digitalisoituminen tapahtuu myös arvonlisäverotuksen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.


EY - Piia AhonenPiia Ahonen

email

Senior Tax Manager Piia Ahonen on toiminut viimeiset 10 vuotta EY:n arvonlisäveroasiantuntijana. Piialla on laaja kokemus sekä kotimaisista että kansanvälisen arvonlisäverotuksen kysymyksistä. Hän on avustanut sekä kotimaisia että ulkomaalaisia asiakkaita erilaisissa arvonlisäveroprosesseissa. Piia luennoi jatkuvasti mm. kansainvälisen kaupan arvonlisäveroteemoista.


EY - Eija TannilaEija Tannila

email

Senior Tax Manager Eija Tannila on toiminut EY:n arvonlisäveroasiantuntijana yli 10 vuotta. Kaikkiaan hänellä on yli 17 vuoden kokemus sekä kotimaisista että kansainvälisistä arvonlisäveroasioista ja erityisesti rahoitus- ja vakuutusalan arvonlisäverokysymyksistä. Eija on kirjoittanut useita arvonlisäverotusta käsitteleviä artikkeleita, ollut kirjoittajana mukana useissa aihetta käsittelevissä kirjoissa sekä luennoi jatkuvasti arvonlisäverotuksen teemoista.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s