Etelä-Afrikassa kaivosalan innovaatioita etsimässä

EY - Safe harbor no longer safe

Globaalin verkostomme ansiosta me ey:läiset voimme lähteä kehittämään taitojamme eri puolille maailmaa. Liikkuvuus työn sisällä on tärkeää sekä henkilökohtaisen kehittymisen että toimipisteidemme välisen osaamisen jakamisen kannalta. Asiantuntijallemme Kaisa Toroskaiselle työvaihto Etelä-Afrikassa tarjosi mahdollisuuden syventyä kaivostoimialaan ja sen tulevaisuuden kysymyksiin, jossa kuumia aiheita ovat innovaatiot, ketteryys ja kestävyys.


Kun sain mahdollisuuden hakea EY:n New Horizons -komennusohjelmaan, päätin suunnata juuri Etelä-Afrikkaan ja kaivosalalle. Kaivosala on ollut viime vuodet kriisissä, ja halusin työskennellä globaalin talouden suurten kehityskulkujen ytimessä.

Talouden haasteet pakottavat innovaatioihin kaivosalalla

Kiinassa kysyntä on laskussa ja epävarmuus nousussa, ja energiateollisuus siirtyy kovaa vauhtia kohti uusiutuvia energianlähteitä. Myös työttömyys riivaa, vaikka talous kasvaisikin. Luonnonvarojen hintabuumin puhjettua kaivosyhtiöt painivat ”supersyklin” aikana tekemiensä massiivisten investointien aiheuttaman ylikapasiteetin kanssa. Kaikki nämä tekijät heijastuvat Etelä-Afrikan talouteen, joka on suurilta osin kytköksissä sen maailmankuuluihin kulta- ja hiilikaivoksiin. Sama trendi toistuu myös muualla Afrikassa.

Vietin syksyn Johannesburgissa osana Afrikan kaivosalan toimialatiimiä, jonka työssä yhdistyvät kokemus ja osaaminen aina kaivossuunnittelusta ja teknologioista strategiaan, rahoitukseen, vastuullisuuteen sekä ihmisten johtamiseen. Vaikka rankat säästöohjelmat olivat monelle asiakkaallamme edelleen ajankohtaisia, yllätyksekseni tunnelma markkinalla oli optimistinen. Heti ensimmäisenä työpäivänäni ryhdyin analysoimaan kaivosalan innovaatiokehitystä Afrikan mantereella. Tärkeimmät komennukselta mukaani tarttuneet opit liittyvätkin juuri innovaatioiden merkitykseen kaivosalan uudistumisessa.

Teknologian kehitys tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yhtiöille

Juuri nyt monet kaivosalan megatrendit pakottavat alan toimijat etsimään uudenlaisia toimintatapoja ja teknologioita. Yhä haastavammissa paikoissa sijaitsevat kaivoskohteet, alemmat mineraalipitoisuudet ja energia- ja ympäristörajoitteet vaativat uutta, tehokkaampaa teknologiaa, jolla suurempi osa arvokkaasta aineksesta saadaan talteen vähemmällä räjähteiden, energian, veden ja kemikaalien kulutuksella.

Tarve parantaa työturvallisuutta sopii sen sijaan huonosti yhteen yhä syvemmälle ulottuvien kaivosoperaatioiden kanssa. Globaalisti kaivosyhtiöt kehittävätkin kovaa vauhtia visioitaan tulevaisuuden kaivoksista. Niissä porauslaitteet, rekat ja muut koneet toimivat itsenäisesti, jolloin kaivoksia ei tarvitse enää rakentaa ihmistyövoimalle turvallisiksi. Radikaaleimmissa skenaarioissa varaosia 3D-tulostetaan paikan päällä ja automaattiohjatut lennokit ottavat näytteitä geologisia tutkimuksia varten – ilman ihmiskosketusta.

Monen metallin ja mineraalin suurimmat esiintymät ovat Afrikan mantereella. Siksi myös tulevaisuuden kysyntä osaamiselle ja teknologialle on siellä. Kun innovaatioita haetaan kumppanuuksista teknologiantoimittajien ja muiden palveluntarjoajien kanssa, alan tarpeet luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, joilla on jo hyvä maine luotettavien, tehokkaiden ja kestävien teknologioiden toimittajina.

Kaivosyhtiöt tekevät yhä enemmän yhteistyötä myös IT- ja analytiikkaosaajien kanssa. Myös Afrikan kaivosteollisuudessa pohditaan, miten automaatioon, digitaalisuuteen ja älykkyyteen nojaavia teknologioita voidaan hyödyntää. Tässäkin kotimaisilla yrityksillämme on tulevaisuudessa tarjottavaa. Uskon, että markkinasyklin vastaiset kehittämisinvestoinnit kannattavat, mikäli suomalaiset alan arvoketjuun linkittyvät yhtiöt mielivät olla mukana seuraavan noususuhdanteen investoinneissa.

Onnistuneet innovaatiot kehittävät myös sidosryhmiä ja hankintaketjua

Vaikka työkulttuuri Johannesburgin bisneskortteleissa onkin päällisin puolin melko samanlainen kuin missä päin maailmaa tahansa, ei toimintaympäristön erityispiirteitä pidä unohtaa. Haastattelemani kaivoksen johtaja kertoi vastustavansa uusia teknologioita, ja jo sanan ”innovaatio” mainitseminen toi hänelle mieleen työpaikkojen katoamisen. Taustalla ovat paikoin tulehtuneet välit huolestuneiden ammattiliittojen kanssa. Muistissa on esimerkiksi platinakaivostyöntekijöiden lakko vuonna 2014, joka aiheutti alan yhtiöille yli kahden miljardin dollarin tulonmenetyksen sekä koko Etelä-Afrikan kansantalouden supistumisen lähes prosentilla.

Selvää on, että mantereen taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta johtuen innovaatiostrategia ei voi perustua vain teknologian johtamiselle, vaan siinä korostuvat myös sidosryhmien, alihankkijoiden ja henkilöstön johtaminen ja yhteinen kehittäminen. Kun kaivokset automatisoituvat, myös henkilöstö on koulutettava toimimaan valvojina ja analyytikkoina poraamisen ja kuljetuksen sijaan. Näistä investoinneista hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. Työpaikkojen siirtyessä itse kaivoksesta muualle arvoketjuun, esimerkiksi ulkoistetun työvoiman tarjoajille, huoltoon ja tavarantoimittajille, hankintaketjuilla on paikallisia toimittajia sitouttamalla, kouluttamalla ja niiden kapasiteettia rakentamalla hyvät mahdollisuudet tukea kestävää talouskehitystä laajemminkin.

Lähdin Etelä-Afrikkaan tavoitteenani ymmärtää globaalin talouden kriisin vaikutuksia kehittyviin Afrikan talouksiin, ja palasin Suomeen entistä vakuuttuneempana siitä, ettei pidempikään laskusuhdanne ole syy hylätä kaivosalaa kehityksen ajurina. Lisäksi uskon, että liikkuvuus työn sisällä on tärkeää sekä oman asiantuntijuuden kehittämisen että EY-toimipisteidemme välisen osaamisen jakamisen kannalta. Investoimme EY:llä Pohjoismaissa voimakkaasti digitaalisuuteen, analytiikkaan ja vastuullisuuteen hankintaketjujen johtamisessa, ja Afrikan kokemukseni tuovat uutta näkökulmaa projekteihini myös Suomessa.

Aiheesta lisää EY:n verkkosivuilla.

Kaisa Toroskainen


Päivi PakarinenKaisa Toroskainen

email

Senior Consultant Kaisa Toroskainen työskentelee EY:llä teollisuusyritysten toimitusketjujen hallinnan konsultoinnin parissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s