Onko pörssi-ikkuna auki vielä vuonna 2016?

EY - Onko pörssi-ikkuna auki vielä vuonna 2016

Vuosi 2015 jää kotimaiseen pörssihistoriaan aktiivisena listautumisvuotena: 12 uutta yhtiötä tuli markkinoille joko päälistalle tai First North –kauppapaikalle. Aktiivisuus painottui selkeästi ensimmäiselle vuosipuoliskolle, ja hiljaisen kolmannen kvartaalin jälkeen kuultiin jo kyselyitä ikkunan sulkeutumisesta. Viimeisellä neljänneksellä saatiin kuitenkin taas kaksi uutta tulokasta päälistalle ja yksi First Northiin.


Pörssitulokkaat vuosimallia 2015 edustivat niin toimialansa kuin elinkaarensa vaiheeltaankin hyvin laajaa kirjoa: uutta teknologiaa, perinteikästä pankkiiriliiketoimintaa, terveyspalveluita, perusteollisuutta… Nähtävissä on myös trendi listautumisen motiivien hajautumiselle: ensisijainen syy ei olekaan monessa tapauksessa välttämätön kasvurahoituksen hakeminen vaan strategisemmat motiivit nostaa yrityksen tunnettuutta ja profiilia uusien markkinaosuuksien hakemiseksi. Listoille on tullut keskimäärin kypsempiä yrityksiä kuin aikoinaan 90-luvun ”teknokuplassa”.

Pääomamarkkinoilla on käynnissä rakenteellinen muutos, jossa erilaisten rahoitusvaihtoehtojen määrä lisääntyy. Maailmanlaajuisen listautumisvolyymin laskiessa 2015 jonkin verran 2014 verrattuna, yritysjärjestelyiden arvo puolestaan oli 2015 ennätyslukemissa. EY:n tekemän Global Capital Confidence Barometer –tutkimuksen mukaan yrityskauppoja tultaneen tekemään kiivaalla tahdilla myös 2016 käynnistyessä. Rahoituksen ekosysteemin diversiteetin kasvu näkyy selkeästi meilläkin ns. multitrack –prosessien yleistymisenä – mahdollisen listautumisen rinnalla etsitään usein aktiivisesti myös yrityskaupan mahdollisuutta.

Listautumisen suosio pääomasijoittajien exit-muotona onkin jatkanut kasvuaan 2015 aikana, osuuden kurotellessa jo ennen finanssikriisiä vallinnutta tasoa. ”IPO exitien” osuus pääomasijoittajien irtautumisista suhteessa myynteihin teollisille yrityksille tai sekundäärisiin myyteihin toisille pääomasijoittajille oli ns. EMEA-alueella (Eurooppa, Lähi-itä, Afrikka) korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen sekä transaktioiden määrän että diilien arvon mukaan mitattuna (lähde: EY:n Global IPO Trends Q4 2015 –raportti). Suomessa tällaisia exitejä on toistaiseksi nähty muutamia, mutta esimerkiksi naapurissa Ruotsissa määrä on huomattava.

Listautumismarkkinan yksi trendeistä on myös tietynlainen polarisoituminen: Euroopan ja jopa Pohjoismaiden sisälläkin erot maakohtaisessa aktiviteetissa ovat huikeat. Tukholman pörssiin listautui 2015 aikana peräti 71 uutta yritystä, ja lisäksi kahdeksan siirtyi First Northilta päälistalle. Suomi lukeutui aktiivisten markkinoiden joukkoon, kun taas Tanskassa ja Norjassa kello ei juurikaan kilissyt. Kansainvälisesti toimivan yrityksen kannattaakin tarkastella listautumisvaihtoehtoja avoimesti: kotimaan sijaan toimivin paikka voi toimialasta riippuen löytyä vaikkapa Lontoosta tai jopa rapakon takaa. Toki listautuminen ulkomailla vaatii tavallistakin huolellisemmat valmistelut.

Uusi vuosi 2016 on käynnistynyt epävarmoissa tunnelmissa ja uutiset tulvivat kysymysmerkkejä: Kiinan pörssien tilanne heijastaa vaikutuksia myös eurooppalaisiin markkinoihin. Euroopan geopoliittinen tilanne lisää riskiä volatiiliudesta. Yhdysvalloissa Fedin toimet ovat kiristäneet rahoitusoloja. Markkinoilla on kuitenkin viitteitä siitä, että toleranssi epävarmuudelle on lisääntynyt – epävarmuudesta on ikään kuin tullut uusi normaali. Olosuhteet, kuten halpa öljy tai valuuttakurssit, ovat toisille epäedullisia mutta toisille tarjoavat huomattavia markkinahyötyjä. Matalien korkojen kausi Euroopassa näyttää jatkuvan. Moninaisista viesteistä ja epävarmuudesta huolimatta kiinnostusta listautumisiin tuntuu edelleen olevan Suomessakin runsaasti ja uskomme näkymien listautumismarkkinoilla olevan varovaisen positiiviset.

Epävarmassa tilanteessa yritysten on olennaista olla valmiita reagoimaan nopeasti: erilaisia vaihtoehtoja kannattaa pitää auki ja pörssi-ikkunan tai muun rahoituskanavan avautumiseen voidaan rivakammin tarttua, kun valmisteluja ei tarvitse käynnistää nollasta. Mikäli listautuminen nähdään vaihtoehtona, suositeltavaa on tehdä päätöksien tueksi IPO readiness –tarkastelu, jossa ulkopuoliset asiantuntijat käyvät läpi keskeiset osa-alueet sijoitustarinan alustavista kulmakivistä yrityksen toimintatapoihin. Tarkastelu palvelee yritystä myös mahdolliseen yrityskauppaan valmistautumisessa sekä yleisessä kehittämisessä: esimerkiksi yrityksen taloudellisen raportoinnin ja ennustamisen kehittäminen liiketoimintasuunnitelman toteuttamista tukevaksi on hyödyllistä mille tahansa kasvavalle yritykselle, listautumisesta riippumatta. Tarkastelussa voidaan myös tunnistaa esimerkiksi resurssitarpeita tai muita kustannusrakenteeseen vaikuttavia tekijöitä listautumispäätöksen taustaksi. Erilaisia irtautumisvaihtoehtoja on myös hyvä sparrata asiantuntijoiden kanssa, ja punnita niiden vaikutukset esimerkiksi verotuksellisesti etukäteen.

Päivi Pakarinen


Päivi PakarinenPäivi Pakarinen

email

Senior Manager, KHT Päivi Pakarinen vastaa EY:n listautumispalveluiden koordinoinnista Suomessa. Päivi työskentelee asiantuntijana EY:n yritysjärjestelypalveluissa, ja toimii monipuolisesti yritysjärjestelyihin liittyvien neuvonantopalveluiden parissa. Hän omaa laajan kokemuksen viimeaikaisista listautumisprosesseista Suomessa, erityisalueenaan listautumisedellytysten selvittäminen ja listautumiseen liittyvät taloudelliset analyysit.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s