Tilaajavastuulakiin muutoksia 1.9.2015

EY - Tilaajavastuulakimuutos 2015

Suomessa voimassa oleva tilaajavastuulaki muuttui 1.9.2015 alkaen. Muutoksia tuli mm. selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin. Uudistus on osa edellisen hallituksen harmaan talouden vastaista ohjelmaa. Uudistuksen keskeisenä ajatuksena on korostaa tilaajavastuuta keinona torjua harmaata taloutta. Voimaan tulleet lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka on tehty 1.9.2015 lukien tai sen jälkeen.


Tilaajavastuulain muutokset ovat seuraavat:

Lain soveltamisalan alarajana olevan alihankintasopimuksen arvo nousee 7500 eurosta 9000 euroon. Kyse on sopimuksen arvosta ennen arvonlisäveron lisäämistä. Vuokratyön käytön osalta soveltamisraja on määritelty vuokratyön käytön keston mukaan. Rajana on 10 päivää, eikä tämä ole muuttunut.

Työterveyshuolto lisättiin tilaajan selvitettäviin asioihin. Tilaajan on jatkossa ennen lain piiriin kuuluvan sopimuksen tekemistä hankittava sopimuskumppaniltaan selvitys työterveyshuollon järjestämisestä työntekijöilleen. Käytännössä asia on hoidettavissa niin, että sopimuskumppani voi esittää tilaajalle esimerkiksi kopion työterveyshuoltosopimuksestaan.

Yritysten hallinnollista taakkaa vähentää se, että tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Verovelkarekisterissä näkyvät yli 10 000 euron suuruiset verovelat. Verovelkaisen yrityksen kanssa voi tehdä sopimuksen, mutta verovelan määrä on tällöin selvitettävä sekä arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa.

Tilaajavastuu soveltuu myös, jos sopimuskumppanina on ulkomainen yritys. Näiltä osin lakia on täsmennetty niin, että ulkomaiselta sopimuspuolelta on pyydettävä samanlainen verovelkaa ja rekistereihin merkitsemistä koskeva selvitys (ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri) kuin suomalaiselta yritykseltä, jos ulkomaisella yrityksellä on yritys- ja yhteisötietotunnus (y-tunnus).

Myös lähetettyjä työntekijöitä koskeviin tilaajavastuusääntöihin tuli lakiuudistuksen myötä selvennyksiä. Tilaajan on jatkossa valvottava sopimuksessa sovitun työn alkamispäivänä, että kaikilla lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät sopimuksen mukaista työtä, on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä (ns. A1-todistukset).

Jos työn aloittamispäivän jälkeen sopimuksen mukaista työtä tulee tekemään uusia työntekijöitä, velvollisuus toimittaa todistukset on ulkomaisella sopimuskumppanilla (katso kuitenkin jäljempänä poikkeus rakennustoiminnan osalta). Tilaajan tulee kuitenkin aina edellyttää sopimuksessa, että alihankkija täyttää tämän velvollisuutensa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kirjaamalla asiasta ehto sopimukseen.

Rakentamistoiminnan osalta lakiin on nyt kirjattu säännös, jonka mukaan tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Jos siis esimerkiksi alihankkijan työntekijät vaihtuvat, tilaajan ei tule sallia uusien työntekijöiden aloittavan työtään, ennen kuin tilaaja on saanut näitä työntekijöitä koskevat A1-todistukset.

Laiminlyöntimaksua ei kuitenkaan määrätä tilaajalle em. velvollisuuden rikkomisesta, jos tilaaja ei tiennyt tai hänen ei voinut kohtuudella edellyttää tienneen lähetetyistä työntekijöistä, joilla ei ollut voimassa olevaa todistusta työntekijän sosiaaliturvan määräytymisestä.

Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Aiemmin korotettu laiminlyöntimaksu koski vain rakentamistoimintaa. Laiminlyöntimaksun enimmäismäärä on 20 000 euroa ja korotetun maksun 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa lakia täydennettiin samassa yhteydessä myös niin, että tilaajan on annettava kirjallisesti tieto lähettävälle yritykselle lain noudattamista valvovasta ja neuvoja antavasta viranomaisesta, joka on Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Kirjallinen tieto tulee olla todennettavissa sopimuksenmukaisen työn keston ajan.

Työntekijöiden osalta tarvitaan siten uusi käytäntö, jossa kyseinen asia tiedotetaan heidän ymmärtämällään kielellä. Tältä osin riittänee, että työntekijä kuittaa allekirjoituksellaan tiedot vastaanotetuksi ennen työskentelyn aloittamista esimerkiksi työpaikan avainten kuittaamisen tai rakennustyömaalle tapahtuvan perehdytyksen yhteydessä.

Ulla Riekki


Ulla RiekkiUlla Riekki

email

Senior legal counsel, varatuomari Ulla Riekki on EY:n lakipalveluiden liikejuristi, jolla on yli 15 vuoden kokemus liikejuridiikasta. Hän palvelee suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä yritysten omistajia ja edustajia erityisesti sopimus- ja työoikeuden, IPR-asioiden ja yritysjärjestelyiden parissa. Ullalla on vankkaa osaamista myös riitojen ratkaisuissa ja sovittelussa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s