Julkisesti omistetut yhteisöt: minun rahani, yhteiset päätökset

EY -Julkisesti omistetut yhteisöt

Kunnat ja valtio hallitsevat merkittävää osuutta kansallisvarallisuudestamme yhtiöiden, liikelaitosten, kuntayhtymien ja muiden hallinnosta eriytettyjen yhteisöjen välityksellä. Nämä yhteisöt toimivat osittain avoimilla markkinoilla, viimeistenkin markkinaehtoisten toimijoiden siirtyessä lopulta ensi vuoden alusta yhtiömuotoisiksi.


Valtio säästää kiristämällä kuntien rahoitusta, suunnittelemalla rakenteiden uudistamista ja karsimalla momenteista. Julkisen talouden kohentamista koskeva päätöksenteko törmää usein priorisoinnin ja edunvalvonnan haasteisiin, minkä seurauksena rakenteita koskevia ratkaisuja ei saada aikaan laajempien kokonaisuuksien osalta. Lisäkeinoksi on valjastettu myös vaiheittainen yksityistäminen ja palvelutuotannon siirtäminen hallinnon ulkopuolelle eriytettyihin yhteisöihin.

Halusimme selvittää EY:llä asiaa tänä keväänä ja yllätyin johtopäätöksestä: faktatietoa on todella vähän siitä, miten julkisesti omistettuja yhtiöitä ohjataan, kuinka paljon meidän veronmaksajien omaisuuttamme makaa yhtiöissä ja yhteisöissä, ja ketkä niiden ohjaamiseen todella vaikuttavat.

EY tutki omistamista ja omistajaohjausta kuntasektorilla

Päätimme ottaa asiasta selvää ja aloittaa kuntasektorilta. EY toteutti tutkimuksen, jolla selvitettiin kuntien ja kuntayhtymien suhtautumista omistamiseen ja omistajaohjaukseen. Pyrimme saamaan aikaan kattavan kuvan aktiivisen omistajaohjauksen tilasta kuntasektorilla sekä tunnistamaan parhaita käytäntöjä kaikkien toimijoiden kesken jaettavaksi.

Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa. Toteutimme ensin tiiviin kyselytutkimuksen laajalle joukolle kunnallisia toimijoita. Lisäksi haastattelimme noin 20 kuntasektorin päättäjää kerätäksemme syventävää tietoa suurten kuntien ja kuntayhtymien toimintatavoista ja kokemuksista.

Tulokset olivat ajankuvaan nähden yllättävän positiivisia. Kuntien ohjaamisen keskeiset motivaatiotekijät eivät ole ideologisia, vaan perustuvat useimmiten omaehtoiseen tuottavuuden lisäämiseen. Valtionhallinnon rakenneuudistuksien hidas eteneminen ei ole sementoinut kuntia, vaan ne ovat toimineet aktiivisesti järjestellen omaisuuttaan, salkuttaneet sitä, kehittäen sen ohjaamista ja pyrkien parempaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken.

Taloudellinen tilanne on pakottanut priorisoimaan ja rationalisoimaan toimintatapoja. Tämä on tapahtunut erityisesti keskisuurissa kaupungeissa sekä niissä suurissa kaupungeissa, joissa omistajaohjausta on viety eteenpäin hallittuna ohjelmana yksittäisten (kiisteltyjenkin) hankkeiden sijaan. Haasteitakin on ollut: viranhaltijoille asetettujen strategisten tavoitteiden toteuttamiskeinot aiheuttavat eripuraa poliittisella rintamalla, ja kunnissa on ristiriitoja elinkeinopolitiikan ja omistajapolitiikan välillä, kun omat palvelutuottajat toimivat samoilla markkinoilla.

Terveydenhuolto keskeisessä asemassa

Myös yksityisten liiketoiminnallisten intressien verhoutuminen kuntapolitiikkaan kuntayhtiöiden hallitustyöskentelyssä on aiheuttanut ajoittaisia tuskan hetkiä. Terveydenhuollon rakenneuudistus tuntuu askarruttavan ja sai kritiikkiä vajavaisuudestaan. Erityisesti kuntajohdon näkökulmasta terveydenhuollon rahoituskanavien uudistus tulee ratkaisemaan omistajaohjauksen keinot. Toimialana terveydenhuoltoa pidettiin tulevaisuudessa keskeisenä aktiivisen omistajaohjauksen kohteena. Näistä yleisistä havainnoista jatkamme yksityiskohtaisempaan analyysiin kesän aikana ja julkistamme tutkimuksemme lokakuussa.

Huomio on kuitenkin keinoissa eikä itse strategisessa uusiutumisessa pohdittaessa omistajaohjausta. Kevään vaalit myös puolueiden sisällä ovat tuoneet odottamani ulottuvuuden hitaasti edenneeseen rakenneuudistamiseen.

Suomalaisessa ikääntyvässä yhteiskunnassa rakenneuudistuksen avainasemassa on suora keskustelu yksilön ja yhteiskunnan välisestä tulevaisuuden työnjaosta. Tähän mennessä se on ollut lähinnä analysoitava seuraus hallintotasojen välisten tehtäväsiirtojen tai säästöpäätösten jälkeen, mutta nyt siitä on edes hetki keskusteltu suoraan. Jatkoa laajemmalle keskustelulle yksilön ja yhteiskunnan välisen työnjaon määritykseen ja oikeasta kokonaisveroasteesta tarvitaan. Yhteiskunnan tuottamien palvelujen rakenteellista organisointia, hallintomalleja ja omistajaohjausta tulee hienosäätää jatkuvasti.

Aktiivinen omistajaohjaus

Aktiivinen omistajaohjaus tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa, jolla ohjataan tehokkaasti julkissektorin määräys- tai vaikutusvallassa olevia resursseja, mukaan lukien aineelliset ja henkiset voimavarat, pääomat ja juridiset omistukset, sekä jäsenyydet muissa yhteisöissä. Syksymmällä kerron tarkemmin analysoiduista tuloksista – tai voit myös tulla kuuntelemaan tarkemmin teemasta 7.10.2014 selvityksemme julkistustilaisuudessa.

Palaan takaisin otsikkooni: minun rahani ja yhteiset päätökset. Mitä se tarkoittaa minulle? Yhteiskunnalla on oikeus verottaa minua ja saan vastineeksi yhteiskunnan järjestämiä palveluja: osa välttämättömyyksiä, monet tyydyttämässä korkeampia tarvehierarkian portaita. Näiden asioiden päättäjistä äänestän vaaleissa.

Minun ääneni sisältää kuitenkin hyvin rajoitetun varainhoitajan valtakirjan yhteiskunnalle, ja sitä voi käyttää vain silloin kun se on välttämätöntä. ”Välttämättömyyttä” on tällä hetkellä vaikea määritellä, kun talouskasvuun haetaan vastauksia minihallitusneuvotteluissa myös julkisen sektorin toimenpiteiden kautta.


EY - Kaj TyöppönenKaj Työppönen

email


Kaj Työppönen vastaa EY:n julkishallinnon ja terveydenhuollon liikkeenjohdon konsultointipalveluista Suomessa. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus vaativista muutoshankkeista ja toimintojen kehittämisestä. Kaj on erikoistunut strategian, johtamisen, organisaatiomuutosten ja liiketoiminnan kehityshankkeiden läpivientiin.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s