Huolellisella yhteisön veroilmoituksella vältät veronkorotukset

Huolellisella yhteisön veroilmoituksella vältät veronkorotukset

Kevät on ruuhkaista aikaa veroilmoitusten laatijoille. Yhteisöjen veroilmoitus on jätettävä 4 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen, mikä suurimmalle osalle yhteisöistä tarkoittaa huhtikuun loppua. Veroilmoituksen laadinnassa tulee olla huolellinen, sillä veroilmoituksen laatijalla oletetaan olevan tietyt perustiedot verolainsäädännöstä. Virheellinen veroilmoitus johtaa lähes poikkeuksetta veronkorotukseen, jota säädellään verotusmenettelylaissa. Verohallinto antaa asiaan tulkintaohjeen vuosittain ilmestyvässä yhtenäistämisohjeessa, joista uusin koskee verovuodelta 2013 toimitettavaa verotusta. Veronkorotusta ei lueta vähennyskelpoiseksi kuluksi yhtiön verotuksessa.


Veronkorotusten määrät

Korotuksen määrä riippuu verovelvollisen laiminlyönnin vakavuudesta. Mikäli yhtiö antaa veroilmoituksen ensinnäkin myöhässä, on korotuksen suuruus 100–300 euroa riippuen siitä, antaako verovelvollinen veroilmoituksen kehotuksesta vai ei. Ainoastaan pätevä syy, kuten sairaus, voi tässä tapauksessa kumota veronkorotuksen. Pätevinä syinä ei pidetä esim. tietoteknisiä ongelmia, lomaa tai työkiireitä.

Veronkorotus voidaan määrätä myös, jos yhtiö antaa veroilmoituksen tai liitelomakkeet vaillinaisina, jolloin esimerkiksi pääveroilmoitus on allekirjoittamatta tai jokin veron määrään vaikuttava tieto on jätetty ilmoittamatta. Se, että pääveroilmoituksen liitelomakkeita ei ole täytetty tai ne on täytetty puutteellisesti, voi niin ikään aiheuttaa veronkorotuksen. Tällöin korotuksen määrä (150–300 euroa) riippuu puuttuvan tiedon olennaisuudesta ja siitä, korjaako verovelvollinen virheen määräajassa kehotuksesta vai oma-aloitteisesti. Veronkorotus on tällaisessa tilanteessa lain mukaan korkeintaan 800 euroa.

Eniten epäselvyyttä ja kiistanalaisuuksia aiheuttavat veronkorotuksiin liittyvät tilanteet, joissa veroviranomainen on määrännyt veronkorotuksen yhtiölle sillä perusteella, että verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tai muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen. Tällöin lain sallima enimmäisveronkorotus on 30 prosenttia lisätyn tulon ja enintään 1 prosenttia lisätyn varallisuuden osalta. Verohallinnon ohjeen mukaan veronkorotus on yleensä enintään 7 prosenttia lisätystä tulosta. Tästä seuraa, että veronkorotukset voivat nousta euromääräisesti erittäin suuriksikin.

Keskeistä on se, että veroviranomaisen tulee veronkorotuksen määrätessään osoittaa verovelvollisen antaneen olennaisesti väärän ilmoituksen tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta. Tällaisissa tilanteissa verovelvollinen on esimerkiksi jättänyt ilmoittamatta huomattavan määrän tuloja tai varallisuutta, tai on perustanut vähennysvaatimuksensa väärään tai väärennettyyn asiakirjaan. Verovelvollinen on myös saattanut ilmoittaa selvästi veronalaisia tuloja verovapaina tai vähentää tulosta selvästi vähennyskelvottoman menon. Myös toistuvasti virheellisenä annettu veroilmoitus katsotaan tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta annetuksi.

Vaikka tällaisissa tapauksissa tulon tai menon luonteesta olisi annettu riittävä selvitys liitelomakkeella, pidetään virhettä yleensä tahallisena tai törkeänä huolimattomuutena, ellei verovelvollinen perustele, miksi kyse on nimenomaan vähennyskelpoisesta menosta tai verovapaasta tulosta. Tämä osoittaa, että myös vapaamuotoisten liitelomakkeiden laatimiseen tulee kiinnittää huomiota.

Jos yhtiö ei anna veroilmoitusta tai korjaa puutteellista veroilmoitustaan, verotus toimitetaan arvioimalla, jolloin veronkorotus perustuu arvioidun tulon määrään.

Veronkorotuksen määrääminen edellyttää aina verovelvollisen kuulemista. Veroviranomainen lähettää verovelvolliselle kirjeen, jossa ilmoitetaan korotuksen syy, jonka jälkeen verovelvollinen voi selvittää veroilmoituksen myöhästymisen tai puutteellisten tietojen syitä tai muita asiaan vaikuttavia seikkoja.

Korotusta alentavat ja korottavat seikat

Veronkorotuksen suuruuteen vaikuttaa se, minkä säännöksen mukaan korotus määräytyy. Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa on taulukko, jonka kaavamaisia veronkorotusmääriä käytetään niissä tilanteissa, joissa ei ole erityisiä veronkorotusta alentavia tai korottavia seikkoja.

Jos yhteisön veroilmoituksessa on samanaikaisesti useampia virheitä tai laiminlyöntejä, veronkorotuksen määräämisen edellytykset ja määrä harkitaan kunkin tuloon lisätyn erän osalta erikseen, koska tuloon lisättävät erät voivat olla tahallisuutta tai huolimattomuutta arvioitaessa luonteeltaan erilaisia.

Verohallinnon ohjeen mukaan verotuksellisesti tulkinnanvaraisissa tapauksissa ei voida yleensä katsoa olevan kyse laissa tarkoitetuista verovelvollisen tahallisista laiminlyönneistä tai törkeästä huolimattomuudesta. Korotusta voidaan myös kohtuullistaa, tai mikäli verovelvollisen virhe on olosuhteisiin nähden vähäinen, korotusta voidaan alentaa tai se voidaan jättää määräämättä.
Lisätietoja veronkorotuksesta saat Verohallinnon verkkosivuilta.

Heini Törmälä


EY - Heini TörmäläHeini Törmälä

email


Tax Advisor Heini Törmälä toimii EY:n Oulun toimistolla tuloverotuksen asiantuntijana. Heini työskentelee monipuolisten, yritysten tuloverotusta koskevien toimeksiantojen parissa. Heinin osaamisalueeseen kuuluvat lisäksi ennakkoperinnän sekä henkilöverotuksen kysymykset niin kansainvälisestä kuin kotimaisesta näkökulmasta tarkasteltuna.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s