Työterveyshuolto tukee yrityksen kilpailukykyä

Työterveyshuolto tukee yrityksen kilpailukykyä

Työnantajilla on tällä hetkellä valtava tarve parantaa työntekijöidensä työkykyä. Työyhteisön hyvinvointi on keskeinen tekijä sekä tuottavan liiketoiminnan että kansantalouden kannalta – kuormittavathan sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat tekemättömän työn kustannukset niin työnantajaa kuin valtionkassaa. Suomessa nämä kustannukset vastaavat noin 7 prosenttia palkoista, mikä tarkoittaa käytännössä yli 2900 euroa per henkilötyövuosi (Työkykyjohtamisen benchmark-hanke, 2012).


Työkyvyttömyyskustannusten minimoiminen nouseekin syystä johdon tärkeysjärjestyksessä kärkisijoille. Työantajat ovat havahtuneet todellisuuteen, jossa työelämä on jatkuvan muutoksen tilassa; työtapamme ja -ympäristömme sekä työsuhdemuodot ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena työntekijöiden tyytyväisyyden ja työviihtyvyyden turvaaminen vaatii yrityksiltä entistä aktiivisempaa otetta.

Työkyvyn optimoimisen perustavanlaatuinen kulmakivi on työterveyshuolto, jonka tehtävänä on edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työpaikan turvallisuutta ja toimivuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Toimiva työterveysyhteistyö perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön työnantajan, työntekijöiden ja terveydenhuollon palveluntarjoajan välillä.

Työnantajalla on Suomessa työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus tarjota työntekijöilleen ennaltaehkäiseviä työterveyshuollon palveluita, joihin lukeutuvat mm. erilaiset työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Niitä sääntelevät työterveyshuoltolaki, asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä (708/2013), asetus erityistä vaaraa aiheuttavista töistä, työturvallisuuslaki, yleinen työlainsäädäntö sekä Euroopan unionin lainsäädännössä työsuojelun puitedirektiivi ja muut erityisdirektiivit. Työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöilleen lakisääteistä laajempaa työterveyshuoltoa, joka sisältää myös sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalveluja.

Kotimaista työterveyshuoltoa on kehitetty verrattain pitkälle ennakoivampaan ja kattavampaan suuntaan paitsi työnantajien itsensä, myös lainsäädännön toimesta. Työpaikoilla työkykyyn liittyviin haasteisiin tartutaan rohkeammin ja entistä aikaisemmassa vaiheessa, jolloin mahdollinen työkyvyttömyyskierre katkeaa alkutekijöihinsä. Johtoportaassa ollaan aiempaa tietoisempia avoimen kommunikaation ja aloitteellisen esimiestoiminnan edesauttavasta roolista työkykyasioissa.

Sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin on tehty viime vuosina muutoksia, joilla on pyritty lisäämään ja syventämään työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä, tukemaan työkyvyn tarkempaa seurantaa ja palautumista sekä ehkäisemään ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä. Uudistusten myötä työnantajille on tarjottu taloudellisia kannustimia; esimerkiksi ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvataan 60 prosenttia, mikäli työpaikka ylläpitää työterveyshuollon kanssa sovittuja käytäntöjä koskien työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamista yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (sairasvakuutuslaki 13 luku 5 §).

Työterveyshuoltolain 6 § edellyttää, että työnantaja ja työterveyshuolto tekevät työterveyshuollon järjestämisestä kirjallisen sopimuksen, jossa tulee sopia työterveyshuollon käytännön järjestelyistä sekä palvelujen sisällöstä, laajuudesta, hinnasta ja kestosta. Sopimuksessa linjataan lisäksi osapuolten välinen vastuunjako. Suositeltavaa on sopimuksen yhteydessä päättää myös työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä tietosuojaan liittyvistä toimenpiteistä. Kun sopimus on tehty, työterveydenhuollon laatua tulee luonnollisesti seurata ja palveluja kehittää palautteen ja tiiviin vuoropuhelun turvin.

Työnantajat voivat saada työterveyshuollolta arvokasta tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitoon ja tätä kautta työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että ostetut palvelut vastaavat yrityksen tosiasiallisia tarpeita. Koska työterveyshuolto on huomattava menoerä työnantajille, kannattaa yrityksen punnita tarkkaan, tunteeko mahdollinen työterveyshuollon kumppani riittävän perusteellisesti työpaikan ominaispiirteet. Myös palvelujen kattavuuteen – valitaanko lakisääteinen minimi vai laajemmat sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalvelut – kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Jotta työterveyshuollon palvelut tukisivat optimaalisesti työkyvyttömyyskustannusten hallintaa, työntekijöiden työkykyä ja tämän myötä isommassa mittakaavassa liiketoiminnan tuloksia, tulee laajempia työterveyshuollon kokonaisuuksia ostettaessa tehtävät sopimukset laatia mahdollisimman huolellisesti. Työoikeuden tiimimme EY:llä tarjoaa työnantajille asiantuntija-apua näiden sopimusten laatimisessa ja tarkastamisessa. Toimimme työnantajien tukena ja neuvonantajana myös kaikissa muissa työoikeudellisissa tilanteissa, avustamme työnantajia työriita-asioissa sekä koulutamme esimiehiä vastaamaan niihin vaihteleviin työoikeudellisiin haasteisiin, joita työpaikoilla ilmenee.

Kaija Pulkkinen


EY - Kaija PulkkinenKaija Pulkkinen

email


Liikejuridiikan ja työoikeuden asiantuntija, varatuomari Kaija Pulkkinen työskentelee senior legal counselina Oulun toimipisteessämme. Kaijalla on vankka ja laaja-alainen kokemus työlainsäädännöstä ja sen soveltamisesta, ja hän on uransa aikana avustanut yrityksiä monenlaisissa muutostilanteissa. Kaija on myös kokenut ja pidetty luennoitsija.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s