Lain soveltaminen Venäjällä: kohtaako teoria käytännön?

Building a better working World

Lainsäädännön lähtökohta Suomessa on, että lain tulee toimia käytännössä. Jos tietyn lain tosiasiallista noudattamista ei pystytä valvomaan, voidaan laki tulkita turhaksi ja perustellusti kumota. Vastaava tilanne vallitsi esimerkiksi kieltolain aikaisessa Suomessa vuosina 1919–1932. Lain rikkominen saavutti tuolloin ennennäkemättömät mittasuhteet, ja yleinen kunnioitus lain sanaa kohtaan romahti kansan keskuudessa. Venäjällä asia on toisin. Maan oikeusjärjestelmässä riittää loputtomiin erilaisia lakeja, asetuksia, määräyksiä, säädöksiä ja ukaaseja.


Osin tämä tietenkin johtuu maan valtavasta koosta ja sen monimutkaisesta liittovaltiorakenteesta (kolme eri tasoa), mutta hyvin pitkälti myös venäläisten oikeudellisesta tavasta toimia. Kuvaavaa on, että kaikki Neuvostoliiton aikaiset lait ja asetukset ovat periaatteessa voimassa yhä tänä päivänä, ellei niitä ole erikseen kumottu.

Venäjällä toimivien yritysten tarkastajana törmään jatkuvasti lain ja käytännön välisiin ristiriitoihin. Esimerkkitapauksena mainittakoon maan siirtohinnoittelulainsäädäntö. Laki saatettiin voimaan vuodesta 2012 alkaen, mutta sen käyttöönottoa lykättiin kuitenkin niin, että yritysten tuli jättää siirtohinnoittelun dokumentaatio vuodelta 2012 vasta 1. joulukuuta 2013.

Siirtohinnoittelulain mielettömyys juontaa juurensa siitä, että kyseisen dokumentaation laatiminen vaaditaan pieniltäkin yhtiöiltä. Jo muutaman miljoonan euron liikevaihtoa tekevän ulkomaisen emoyhtiön tytäryhtiö on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation, kun ostot emoyhtiöltä yli Venäjän rajojen ylittävät arvoltaan 1,7 miljoonaa euroa. Kun yhtiöllä on viisi työntekijää, ja kannattavuus on muutoinkin heikko, millä resursseilla laaditaan vaativa ja mutkikas dokumentaatio vertailuhintoineen?

Kollegani sai kerran esimakua samaisen siirtohinnoittelulain soveltamisesta Pietarissa. Asiakasyrityksen pääkirjanpitäjä ilmoitti kollegalleni, ettei yritys kuulunut lain piiriin, koska se ei käynyt käy kauppaa öljyllä, kaasulla tai metalleilla. Toden totta, pääkirjanpitäjä kaivoi varmemmaksi vakuudeksi esiin paikallisen tilintarkastajan lausunnon, jossa lakia tulkittiin juuri näin.

Vaikka teoriassa kaikki transaktiot Venäjän rajojen yli kuuluvat lain valvonnan piiriin, dokumentaatiota ei tarvitse laatia vähäisen liiketoiminnan osalta (etuyhteysliiketoimet arvoltaan alle 1,7 miljoonaa euroa vuodessa). Voi olla, että käytännössä kaikki pienet yhtiöt vapautetaan lain noudattamisesta sen kirjaimellisesta tulkinnasta huolimatta. Myös emoyhtiölainat olivat käytännössä arvonlisäverovapaita vuosina 1992–2004, vaikkei vapautusta ollutkaan kirjattu lakiin. Asuntoja rakennettiin Venäjällä yli 10 vuoden ajan arvonlisäverovapaasti; vapautus virallistettiin vasta vuonna 2005.

Vanha venäläinen sananlasku varoittaa: ”Älä pelkää lakia, vaan tuomaria.” Suomalaisen tulkinnan mukaan ”laki ei ole niin kuin se on kirjoitetaan, vaan niin kuin se luetaan”. Yritysten toimintaympäristö sekä kansainväliset kirjanpitostandardit kuten IAS ja IFRS muuttuvat kuitenkin kiihtyvää tahtia monimutkaisemmiksi. Säädösviidakossa pärjäämiseen ei enää riitä lain henki, vaan jokainen oikeudellinen kysymys vaatii yksityiskohtaisen vastauksen itse standardissa.

Voiko tällainen lainsäädännön kehitys jatkua loputtomiin? Mielestäni ei. Välillä on pakostakin odotettavissa vaiheita, jolloin tihentynyttä sääntelyn vyyhtiä pyritään purkamaan. Sääntelyn selkeyttämisestä onkin jo havaittavissa merkkejä muun muassa Euroopan unionin lainsäädännössä. Vaikka Venäjällä turhien säädösten purkamisesta ei vielä toistaiseksi ole tietoakaan, voi tilanne tuskin säilyä ikuisesti.

Veijo Seppänen


EY - Veijo SeppänenVeijo Seppänen

email


Tilintarkastuksen director Veijo Seppäsen erikoisalaa ovat tarkastus-, konsultointi- ja verokysymykset erityisesti Venäjällä, Ukrainassa ja Puolassa. Venäjä-seminaarien vakiopuhujiin kuuluva Veijo hallitsee venäläisen kirjanpitonormiston.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s