Voiko suomalainen yritys toimia Venäjällä yhtä aikaa kannattavasti ja lainsäädännön mukaisesti?

EY Russia Desk

Työssäni EY:n Russia deskin vetäjänä näen yritysten liiketoiminnan lisääntyneen selvästi Venäjällä. Venäjän organisaation merkitys koko konsernin taseessa on kasvanut, ja yritykset kokevat maan tarjoavan edelleen mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvulle. Venäjän kiinnostavuuden takaa sen asema lähialueemme kasvumarkkinana, jonka ennustetaan kehittyvän Euroopan suurimmaksi kuluttajamarkkinaksi. Myös Venäjän laajat kotimarkkinat ja tarjolla oleva osaava työvoima kiinnostavat yrityksiä. Suomalaisilla yrityksillä on maantieteellisen sijaintinsa ja kauppaperinteensä ansiosta erityisen hyvät lähtökohdat toimia Venäjän markkinoilla.


Pääosa eteeni tulevista yritysten Venäjä-kysymyksistä on toimialakohtaisia erityiskysymyksiä liittyen Venäjällä jo olemassa olevan, merkittävän liiketoiminnan haasteisiin ja kehittämiseen. Haasteet, joissa yrityksiä Venäjällä autan, ovat muuttuneet monimuotoisemmiksi. Liiketoiminnan kasvun seurauksena myös haasteiden taso yleensä kasvaa, Venäjällä vielä usein eksponentiaalisesti. Pöytäkirjan ulkopuolella kysymys usein kuuluukin: voiko Venäjällä toimia yhtä aikaa kannattavasti ja lainsäädännön mukaisesti? Vastaukseni siihen on: kyllä voi!

Kokonaisuudessaan yrityksen liiketoiminnan lainmukaisuuden varmentaminen sekä sisäisen valvonnan ja kontrollien tehokas järjestäminen tulevat entistä ajankohtaisemmiksi yritysten Venäjän liiketoiminnan ja siihen liittyvien riskien kasvaessa. Nämä asiat kiinnostavat emoyhtiön johtoa ja hallitusta Suomessa erityisesti liiketoiminnan kasvun myötä. Toteutuessaan aiheeseen liittyvät riskit voivat heijastua yli rajojen kielteisellä tavalla. Tiedonvälitys on tänä päivänä ennätyksellisen nopeata varsinkin ikävissä asioissa, eikä esimerkiksi maineriski tunne maan rajoja.

Keskusteluissa sisäisen valvonnan järjestämisestä kuulen usein, että muissa maissa toimiviksi havaitut prosessit, ohjeistukset ja kontrollit eivät ole sovellettavissa Venäjän yksiköissä erilaisen liiketoimintaympäristön ja lainsäädännön johdosta. Mielestäni tämä on syytä kyseenalaistaa. Asiaan tarkemmin perehtyneet yritykset ovatkin saaneet huomata, että sisäiset konsernitason ohjeistukset ovat periaatetasolla toteutettavissa Venäjällä kohtuullisin muutoksin tai jopa sellaisinaan. Suurin haaste on usein viestinnällinen: se, onnistutaanko konsernin käytännöt ja ohjeistukset kommunikoimaan ja viemään ulkomailla sijaitsevaan konsernin yksikköön oikealla tavalla, eikä niinkään se, että kyseinen yksikkö sijaitsee juuri Venäjällä.

Kieltämättä Venäjä on suomalaisille yrityksille kuitenkin haasteellinen liiketoimintaympäristö, jossa myös yrityksen eettiset periaatteet voivat joutua käytännössä koetukselle. Tämä nousee esille myös EY:n alkuvuonna 2013 julkaisemassa kansainvälisessä Fraud Survey -tutkimuksessa, jossa haastateltiin yli 3 000 hallitusten jäsentä ja johtotason henkilöä. Tutkimuksen mukaan 82 prosenttia kyselyyn vastanneista venäläisistä kertoi maansa liiketoiminnassa ilmenevän laajasti lahjontaa ja korruptiota. Vastaava luku suomalaisilta henkilöiltä asiaa tiedusteltaessa oli 12 prosenttia.

Ero Suomen ja Venäjän välillä liiketoimintaympäristössä koetun väärinkäytösriskin osalta on siis todella suuri. Suomalaisille, Venäjällä liiketoimintaa harjoittaville yrityksille voi jopa olla vaikeaa tunnistaa tilanteet, jotka voivat johtaa yrityksen toimintaperiaatteiden tai jopa lainvastaiseen toimintaan, saati sitten ennakoida niiden mahdolliset seuraamukset. Jo tämän takia yhtiön oman henkilökunnan kouluttaminen ja sitouttaminen yhtiön toimintaperiaatteisiin myös Venäjällä on äärimmäisen tärkeää ja yksi merkittävimmistä tavoista tukea sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa.

Lisäksi edellä mainitun Fraud Survey -tutkimuksen mukaan yritysten talouslukuihin kohdistuva paine koetaan Venäjällä yleisesti huomattavana nykyisessä taloustilanteessa. 61 prosenttia venäläisistä vastaajista kertoi, että heidän maassaan ja toimialallaan vääristellään yhtiöiden taloustietoja, kun taas Suomessa tätä ilmeni vain 7 prosentissa tapauksista. Asianmukaista onkin, että yksi Venäjän kirjanpitolakiin tehdyistä, kuluvan vuoden 2013 alussa voimaan tulleista merkittävistä muutoksista koskee juuri velvoitetta sisäisen valvonnan järjestämisestä. Asetuksen käytännön toteutusta on siis syytä pohtia.

Vastaus otsikossa esittämääni kysymykseen – voiko Venäjällä toimia samanaikaisesti sekä kannattavasti että lainsäädännön mukaisesti – ei ole pelkästään myöntävä. Lainsäädännön mukaisesti toimiminen on ainoa tapa taata liiketoiminnan jatkuvuus Venäjällä pitkällä aikavälillä ja turvata tehdyt investoinnit. Venäjän markkinoilla menestyvät maan liiketoiminnasta hyvin perillä olevat yritykset, jotka osaavat kysyä vaikeitakin kysymyksiä ja vaatia niihin myös vastauksia.

Menestyminen Venäjällä vaatii olemassa olevien erityisriskien tiedostamista ja normaalia suurempaa panostusta niiden hallintaan.

Heli Pellikka

Helin ajatuksia yritysten liiketoiminnasta Venäjällä voit lukea myös EY:n sidosryhmälehti Ernien uusimmasta numerosta.


Heli PellikkaHeli Pellikka

email


Director Heli Pellikka vastaa EY:n Russia Deskin toiminnasta ja toimii tilintarkastuksen Venäjän asiantuntijana. Venäjällä opiskelleella ja työskennelleellä Helillä on vankka tausta maan liiketoiminnan, lainsäädännön ja taloushallinnon neuvonnan saralla, hän puhuu myös sujuvaa venäjää. Heli toteuttaa eri toimialojen tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja Venäjällä.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s