Verotuksessa ei muuta pysyvää kuin muutos – yritykset peräänkuuluttavat johdonmukaisempaa veropolitiikkaa

Tukeeko arvonlisäverojärjestelmä tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella

Uudistuva verolainsäädäntö herättää runsaasti kysymyksiä, jotka kiinnostavat erilaisissa yrityksissä toimivia ammattilaisia. EY:n hiljattain järjestämissä verotuksen ja kirjanpidon tilaisuuksissa kuultiin muun muassa yhteisöverokannan muutoksesta, korkovähennysten rajoituksista sekä koulutusmenojen, tuotannollisten poistojen ja t&k-henkilöstön palkkojen lisävähennyksistä. Käsittelimme myös markkinointi- ja edustuskulujen rajanvetoa niin Korkeimman hallinto-oikeuden uusimpien, arvonlisäveroa koskevien päätösten kuin hallituksen esityksen edustuskulujen vähennyskelvottomuudesta valossa.


Keskustelua verotuksen uudistuksista tilinpäätöstapahtumissamme

Järjestimme EY:llä maanantaina 9.12. kaksi jo perinteeksi muodostunutta tapahtumaa: valmistautuminen tilinpäätökseen -seminaarin sekä tilitoimistoillan. Kokoonnuimme keskustelemaan pk-yritysten ja tilitoimistojen yli sadan taloushallinnon ammattilaisen kanssa ajankohtaisista verotuksen ja kirjanpidon teemoista.

Uudistuva verolainsäädäntö herättää runsaasti kysymyksiä, jotka kiinnostavat erilaisissa yrityksissä toimivia ammattilaisia. Tilaisuuksissa kuultiin muun muassa yhteisöverokannan muutoksesta, korkovähennysten rajoituksista sekä koulutusmenojen, tuotannollisten poistojen ja t&k-henkilöstön palkkojen lisävähennyksistä. Käsittelimme myös markkinointi- ja edustuskulujen rajanvetoa niin Korkeimman hallinto-oikeuden uusimpien, arvonlisäveroa koskevien päätösten kuin hallituksen esityksen edustuskulujen vähennyskelvottomuudesta valossa.

Verotuksen aiheiden lisäksi keskustelimme julkisista hankinnoista tarjoajan näkökulmasta. Syväluotasimme muun muassa uutta tilinpäätösdirektiiviä, Kirjanpitolautakunnan (KILA) lausuntoja sekä laskennallisten verojen liitetietovaatimuksia. Tilaisuuksissa keskustelua kirvoitti erityisesti muuttuva osingonjako, koulutusmenojen osalta vaadittava koulutussuunnitelma sekä julkisia hankintoja koskeva hankintalaki.

Tilaisuudessa jaettiin läsnäolijoille myös EY:n tuottama, uudistettu Tilinpäätöksen muistilista, joka on kattava esitys tilinpäätöksen laadinnan keskeisistä seikoista sisältäen myös viittauksia KILAn lausuntoihin koskien tilinpäätöksen esittämistä.  Tilinpäätöksen muistilista on saatavilla paperiversion lisäksi myös sähköisenä.

Yrityksillä tarve suunnitelmallisemmille veropoliittisille linjauksille

Tilinpäätöstapahtumiemme keskeisimpänä aiheena käsittelimme osinkoverotuksen muutoksia erityisesti suhteessa voitonjaon suunnitteluun, jolla on tärkeää käytännön painoarvoa tilinpäätöksen laadintaan valmistautuville yrityksille ja yrittäjille.

Muuttuva osinkoverotus on ollut esillä mediassa ja alan ammattilaisten keskusteluissa melkein koko vuoden, kun hallitus on joutunut muutamaan otteeseen muuttamaan aikaisempia päätöksiään. Osinkoverojärjestelmähän on rakennettu sellaiseksi, että sitä on helppo muuttaa; hallituksien on helppo määritellä uudelleen osinkojen veronalaisia osuuksia muuttamalla konkreettisesti prosentteja ja euromääriä.

Tämän seurauksena yritysten on vaikea suunnitella osingonjakokäytäntöjään pidemmällä tähtäimellä. Aina on mahdollista, ellei odotettavissa, että uusi hallitus taas vaalien jälkeen muuttaa osinkoverojärjestelmän linjauksia. Tähän kiinnitti huomiota muistiossaan myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta. Yritykset toivovatkin veropolitiikalta ennen kaikkea ennakoitavuutta ja selkeyttä, ei poukkoilua edestakaisin. Epäjohdonmukaisesta päätöksenteosta hyvän esimerkin tarjoavat t&k-vähennyksen ja korotettujen poistojen määräaikaisten käyttöaikojen lyhennykset.

SVOP-rahastot verosuunnittelun kompastinkivinä yrityskaupoissa

Uudistuvaan osinkoverotukseen liittyy myös sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP-rahaston) sijoitettujen varojen palautusten verokohtelun muuttaminen. Hallitus pyörsi hallitusohjelmassa sovitun kirjauksen, jonka mukaan Verohallinnon ohje kirjattaisiin suoraan lakipykäliksi. Hallitus päätti kuitenkin budjettiriihessään pääsäännöstä, jonka mukaan SVOP-rahastojen palautukset, jotka osakeyhtiölaki määrittelee varojenjaoksi, verotetaankin osinkoina. Listaamattomat yhtiöt saivat parin vuoden siirtymäsäännön osinkoverotuksen soveltumiseen ja lisäksi poikkeuksen, jonka mukaan pääomanpalautus verotetaan luovutuksena. Poikkeussäännöksen soveltumisen edellytyksenä on, että yhtiö pystyy osoittamaan, että osakkeenomistaja on sijoittanut varoja SVOP-rahastoon kymmenen edellisen vuoden aikana. Mahdolliset omistusvaihdokset ja muutokset yhtiöiden yritysrakenteessa kuitenkin tekevät nämä myönnytykset tyhjiksi.

Tämä muutos herätti paljon porua, sillä sen perusteeksi esitetyt väitteet vaikuttivat jokseenkin yliampuvilta. Uudistus sai entistä kyseenalaisemman maineen ottaen huomioon, että vuoden 2006 syksyllä voimaan saatettua osakeyhtiölakia kehuttiin nimenomaan oman pääoman joustavuuden lisäämisestä. Nyt SVOP-rahaston palautukset säädettiin osinkoina verotettaviksi pitkälti osakeyhtiölakiin perustuvin argumentein. Tämä merkitsee lisää verosuunnittelua ennen yrityskauppoja ja -järjestelyjä.

Verotuksessa pysyvää vain muutos

Lähitulevaisuuden verouutisissa kuulemme Työ- ja elinkeinoministeriön asettamasta työryhmästä, jonka tarkoituksena on valmistella esitys tilinpäätösdirektiivin vaikutuksista kirjanpitolakiin. Tilinpäätösdirektiivin tarkoituksena on luoda helpotuksia pienille yrityksille; direktiivissä on esimerkiksi ehdotus mikroyrityksistä. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi loppuvuodesta 2014. Pidämme asiakkaamme ja sidosryhmämme ajan tasalla työryhmän päätöksistä.

Kaiken kaikkiaan verotuksessa ei siis näytä olevan muuta pysyvää kuin muutos. Jokainen hallitus haluaa ikuistaa lainsäädäntöön omat kädenjälkensä. Jo nyt on tiedossa, että lähivuosina tullaan tekemään suuria muutoksia yritysverotukseen ja sen menettelyihin. Tarvetta uusille, ajantasaisille veroseminaareille löytynee siis tulevaisuudessakin.

Pasi Hirvonen
Markku Järvenoja
Katariina Kaskimies


Pasi HirvonenPasi Hirvonen

email


Pasi Hirvonen on työskennellyt KHT-tilintarkastajana yli vuosikymmenen. Pasilla on kokemusta niin listattujen kuin listaamattomien kotimaisten ja kansainvälisten yritysten ja yhteisöjen tilintarkastuksesta sekä finanssivalvonnan valvonnan alaisten eläkeyhteisöjen ja työttömyyskassojen tilintarkastuksesta. Pasi on toiminut TILAn laaduntarkastajana vuosina 2009–2012.


Markku JärvenojaMarkku Järvenoja

email


Veropalveluiden executive director Markku Järvenoja toimii monipuolisesti verokonsultoinnin ja -koulutuksen parissa. Markku suunnittelee ja toteuttaa yritys- ja omistusrakenteiden muutoksia sekä sukupolvenvaihdoksia; hän on myös kirjoittanut laajasti yritysjärjestelyistä, osinkoverotuksesta ja perheyhtiöiden verosuunnittelusta. Markku toimii myös KHT-yhdistyksen verotyöryhmän puheenjohtajana.


Katariina KaskimiesKatariina Kaskimies

email


Katariina Kaskimies on toiminut KHT-tilintarkastajana yli 10 vuotta. Hänellä on kokemusta niin kansainvälisten kuin kotimaisten yritysten ja yhteisöjen tilintarkastuksesta, ja tätä kautta vahva kokemuspohja kotimaisen kirjanpitolainsäädännön lisäksi IFRS- ja USGAAP-laskentastandardistosta. Katariina on myös luennoinut sekä EY:n sisäisissä että KHT-yhdistyksen järjestämissä luentotilaisuuksissa.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s