Tukeeko arvonlisäverojärjestelmä tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella?

Tukeeko arvonlisäverojärjestelmä tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:n alueella

Euroopan unionin sisämarkkinoiden keskeisenä tavoitteena on helpottaa yritysten ja kansalaisten rajojen yli tapahtuvaa toimintaa sekä vähentää siihen liittyviä kustannuksia. EU:n jäsenmaiden välillä tapahtuvan tavaroiden ja palveluiden kaupan tulisi olla yksinkertaista. Tavallaan näin onkin; myynti EU-maasta toiseen täyttää usein arvonlisäverottoman myynnin edellytykset. Osto toisesta EU-maasta ei periaatteessa johda arvonlisäveron maksamiseen, jos ostajalla on ollut hankinnasta arvonlisäveron vähennysoikeus. Käytännössä tilanne on kuitenkin toinen; hallinnolliset kustannukset rekisteröitymisistä ovat tosiasiassa usein ongelma liiketoiminnan harjoittamiselle toisissa EU-maissa.


Rekisteröitymisvelvoitteet hidastavat ja rasittavat tavarakauppaa

Yritysten välisessä tavarakaupassa EU:n arvonlisäverojärjestelmä edellyttää, että tavaran liike jäsenmaiden välillä tulee raportoida. Käytännössä tämä tarkoittaa myyjä- ja ostajayrityksille arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymistä ja raportointivelvoitteita ulkomailla siitäkin huolimatta, että tavaran lähtö- ja saapumismaassa ei synny tosiasiallista velvoitetta maksaa arvonlisäveroa.

Otetaan esimerkkinä projektitoimitukset. Ulkomainen myyjäyritys hankkii asennusmaahan tavaroita projektitoimitusta varten. Jo tämänkaltainen tavarahankinta toisesta EU-jäsenmaasta asennusmaahan aiheuttaa hyvin usein velvoitteen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi asennusmaassa, vaikka itse projektitoimitusmyynti ei välttämättä aiheuta velvoitetta rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi asennusmaassa.

Toinen usein esille nouseva ongelma koskee erilaisia ketjukauppatilanteita. Suomalainen myyjä voi joutua rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi toisessa EU-maassa raportoidakseen tavarahankinnan ja sen jälleenmyynnin kolmanteen EU-maahan. Edellä kuvatuissa tilanteissa kyse on raportointiteknisistä tapahtumista, jotka eivät aiheuta varsinaista arvonlisäveron maksuvelvoitetta.

Monelle suomalaiselle yritykselle avautuisi huomattavasti laajemmat liiketoimintamahdollisuudet, jos tavarakaupan arvonlisäveroraportoinnin pystyisi teknisesti hoitamaan yhdestä maasta käsin. Näin yritykset välttyisivät rekisteröinneiltä useissa eri EU-maissa.

Yritysten välisessä palvelukaupassa tämä tavoite usein toteutuukin. Useimmat yritysten väliset palvelut verotetaan arvonlisäverotuksessa ostajan maassa – maassa, johon ostaja on valmiiksi sijoittautunut, ja jossa sillä on valmiudet hoitaa arvonlisäveroraportointi myyjän puolesta. Tällöin palvelukaupan järjestelmässä vältytään siltä, että myyjälle syntyisi ylimääräisiä velvoitteita rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi toisissa EU-maissa.

Ei palvelukaupankaan arvonlisäverojärjestelmä täydellinen ole  

EU:ssa televiestintä- ja sähköisten palveluiden myynti kuluttajille on muutostilassa. Vuoden 2015 alussa EU:n jäsenmaissa, Suomi mukaan lukien, tulevat voimaan säännöt, joiden mukaan televiestintä- ja sähköisten palveluiden myynnit EU-kuluttajille verotetaan ostajan maassa. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että myyjän tulee kaiken varalta etukäteen rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin EU-maihin.

Uudistuksen myötä otetaan käyttöön vaihtoehtoisena raportointimallina niin sanottu yhden luukun -periaate. Tässä mallissa yritys voi olla rekisteröityneenä vain omassa maassaan, ja raportoi muihin EU-maihin tapahtuvat myyntinsä omasta maasta käsin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yritysten tarvitse tuntea eri EU-maiden verokantoja ja laskutussääntöjä.

Suurimmaksi haasteeksi voi nousta se, miten yritys voi ylipäänsä tunnistaa, minkä EU-maan kuluttajasta on kunkin ostajan kohdalla kyse, ja minkä EU-maan verokantoja myyntitilanteessa noudatetaan. Myöhemmin verotarkastustilanteissa eri maiden verohallinnot voivat tulkita tilannetta kukin eri tavallaan, kyseenalaistaa toistensa tilannearvion, ja myös haastaa yrityksen noudattaman menettelyn oikeellisuuden.

Kullakin EU-jäsenmaalla on uudessa järjestelmässä tavoitteenaan saada oma osuutensa kuluttajakaupan allokoitavista veroista omaan kassaansa. Suomen verotulot riippuvat näin ollen siitä, miten kotimaiset kuluttajat profiloituvat suomalaisiksi. Jos suomalaisia kuluttajia ei profiloida oikein, Suomelta jää saamatta valtiomme kassaan kuuluvat verot.

Kirsti Auranen ja Piia Räty


Kirsti AuranenKirsti Auranen

email


Veropalveluiden partnerimme Kirsti Aurasen työkenttään kuuluvat arvonlisäverotukseen liittyvät kiinteistökysymykset, alv-selvitykset sekä niiden hallinnointi myös kansainvälisellä tasolla. Kirsti on julkaissut useita erikoisalaansa käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita, ja toimii kouluttajana aihepiirin eri tilaisuuksissa.


Piia RätyPiia Räty

email


Veropalveluiden tax manager, varatuomari Piia Räty toimii arvonlisäverotuksen asiantuntijana EY:n Tampereen toimistossamme. Hän hoitaa laaja-alaisesti kotimaisen ja kansainvälisen arvonlisäverotuksen toimeksiantoja. Piia luennoi jatkuvasti erilaisista arvonlisäverotuksen alaan liittyvistä teemoista. Piia on Tampereen kauppakamarin vero- ja lakivaliokunnan jäsen.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s